Propagandan anatomia
║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║
Propaganda on strategista viestintää, jolla edistetään propagandistisen tahon tavoitteita. Propagandan ja strategisen viestinnän ero on häilyvä. Syy on siinä, että viestintä ja markkinointi ovat syntyneet propagandasta. Nyky-yhteiskunnassamme viestintä ja markkinointi ovat hyväksyttyjä, mutta propaganda ei. Strateginen viestintä suostuttelee, propaganda taas manipuloi. Propagandassa hyödynnetäänkin epäeettisiä menetelmiä.
Lue myös muut aiheeseen liittyvät blogini: 1) Miksi ilmastomuutokseen ei uskottu? 2) Mitä disinformaatio tarkoittaa?
Miltä nykypäivän propaganda näyttää?
Propagandan avulla pyritään muokkaamaan ihmisjoukkojen mielipiteitä ja maailmankuvaa valheellisesti. Öljy-yhtiöt Exxon ja Shell ovat tienneet ilmastomuutoksesta yli 60 vuoden ajan. Yhtiöt ovat tästä huolimatta lobanneet kiivaasti ilmastonmuutoksen vastaisella propagandallaan, vaikka yhtiöiden omat sisäiset ja salaiset tutkimukset ovat paljastaneet ilmastomuutoksen tosiasialliseksi ilmiöksi. Taloudellisen voiton maksimoiminen on ollut syynä yhtiöiden propagandistiselle toiminnalle. Yhdysvallat taas käytti propagandaa puolustellessaan toimiaan Irakissa. Irakista ei loppujen lopuksi koskaan löytynyt joukkotuhoaseita, kuten Yhdysvallat oli väittänyt. Irak-operaation todellisena motiivina oli saattaa Irakin luonnonvarat maailmanmarkkinoille, amerikkalaisyritysten kautta. Motiivi oli uuskolonialistinen eli pohjimmiltaan taloudellinen.Propagandassa hyödynnetään vahvoja narratiiveja, jotka resonoivat ihmisten pelkojen kanssa, ja lietsovat turvattomuuden tunnetta. Propaganda mustamaalaa muita ja ylistää omia joukkoja. Terroristit osaavat hyödyntää taidokkaasti propagandaa. Terrorismi on uhalla ja pelolla viestimistä. Isisin tekemät iskut ja YouTubessa levinneet mestausvideot levittivät pelkoa ympäri läntisen maailman. Toisaalta moni Euroopasta Syyrian lähtenyt on myös osallistunut Isisin propagandan levitykseen, omien blogi- ja somekirjoitustensa kautta.
Propagandassa esiintyy aina selkeä vihollinen. Esimerkkinä Pepe the Frog -meemi, jonka äärioikeisto valjasti vihan symboliksi. Donald Trump nappasi myöhemmin meemin äärioikeistolta, ja käytti sitä vuoden 2016 vaalikampanjassaan, mustamaalatakseen propagandistisesti kilpakumppaninsa Hilary Clintonin. Tällaiset symbolit ja vahvat vastakkainasettelut ovat tavallisia propagandassa. Propaganda on joko ihmisiä aktivoivaa tai passivoivaa. Donald Trumpin vaalikampanjassa pyrittiin muiden strategioiden joukossa passivoimaan afroamerikkalaisten ja muiden etnisten ryhmien äänestysintoa, varsinkin demokraattien vahvoilla alueilla. Trump hyötyi näin epäsuorasti Clintonin äänestäjien passivoitumisesta. Trumpin muukin viestintä voidaan nähdä propagandistisena.
Algoritmien välityksellä leviävä disinformaatio on nykypäivän propagandaa
Propagandan ja strategisen viestinnän tarkka raja kulkee disinformaatiossa. Propagandaa on disinformaation suhteen kolmenlaista. Valkoinen propaganda on totuudenmukaista ja sen alkuperä on tiedossa. Tästä esimerkkinä valtioiden harjoittama julkisuusviestintä. Harmaa propaganda on disinformaatiota, jonka alkuperä on tiedossa. Esimerkkinä Trumpin väitteet vuoden 2020 presidentinvaalien vaalivilpistä, joka olisi johtanut Trumpin häviöön ja Joe Bidenin voittoon. Musta propaganda on disinformaatiota, jonka alkuperää jää tuntemattomaksi. Esimerkkinä internetissä leviävät QAnon-salaliittoteoriat. Taustahenkilö Q:n identiteetti ei ole vielä paljastunut, mutta epäilyt kohdistuvat vahvasti Trumpin kannattajakuntaan.Propagandan menetelmät eivät ole ajan saatossa juurikaan muuttuneet. Propaganda on sen sijaan löytänyt tyyssijakseen internetin ja sosiaalisen median algoritmit. Näiden välityksellä propaganda leviää nyt erittäin tehokkaasti. Mustaa propagandaa edustavia valeuutisia levitetään kaikkein eniten. Trumpin massiivista vuoden 2016 vaalikampanjaa vauhdittivat lisäksi Venäjän informaatiovaikuttamiseen keskittynyt trollitehdas, joka tavoitteli maailmanpolitiikan hämmentämistä, ja toisaalta myös makedonialaiset teinit, jotka tehtailivat valeuutisia tienatakseen Googlelta massiivisia mainostuloja. Tehokkaimmat Facebookissa levinneet valesisällöt ylistivät Trumpia tai mustamaalasivat voimallisesti Clintonia. Propaganda tarjoaakin tyypillisesti selkeitä vastauksia. Toisto ja tunteikkaat sisällöt ovat tehokkaita keinoja propagandan levityksessä. Trumpia tukeva disinformaatiokoneisto tehtaili massoittain vihaa lietsovia valheellisia sisältöjä. Nämä vetosivat tehokkaimmin Trumpin omaan kannattajakuntaan. Myös kulttuurillisesti omaksutut stereotypiat edistävät uskoa propagandaan. Republikaanikannattajat uskoivat stereotypioidensa johdosta herkemmin esimerkiksi siihen, että Clinton olisi korruptoitunut. Propaganda toimiikin parhaiten silloin, kun ihmiset eivät tunnista propagandaa.
Lähteet
Hakala, S. (2021). Propagandasta promootiokulttuuriin. Luento.Pörsti, J. (2021). Propagandan lumo: historiaa ja nykypäivää. Luento.
Sussman, G. (2011). The propaganda society: promotional culture and politics in global context.
Kommentit
Lähetä kommentti