Propagandan anatomia

-
║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║

Propaganda on strategista viestintää, jolla edistetään propagandistisen tahon tavoitteita. Propagandan ja strategisen viestinnän ero on häilyvä. Syy on siinä, että viestintä ja markkinointi ovat syntyneet propagandasta. Nyky-yhteiskunnassamme viestintä ja markkinointi ovat hyväksyttyjä, mutta propaganda ei. Strateginen viestintä suostuttelee, propaganda taas manipuloi. Propagandassa hyödynnetäänkin epäeettisiä menetelmiä.

Lue myös muut aiheeseen liittyvät blogini: 1) Miksi ilmastomuutokseen ei uskottu? 2) Mitä disinformaatio tarkoittaa?

Miltä nykypäivän propaganda näyttää?

Propagandan avulla pyritään muokkaamaan ihmisjoukkojen mielipiteitä ja maailmankuvaa valheellisesti. Öljy-yhtiöt Exxon ja Shell ovat tienneet ilmastomuutoksesta yli 60 vuoden ajan. Yhtiöt ovat tästä huolimatta lobanneet kiivaasti ilmastonmuutoksen vastaisella propagandallaan, vaikka yhtiöiden omat sisäiset ja salaiset tutkimukset ovat paljastaneet ilmastomuutoksen tosiasialliseksi ilmiöksi. Taloudellisen voiton maksimoiminen on ollut syynä yhtiöiden propagandistiselle toiminnalle. Yhdysvallat taas käytti propagandaa puolustellessaan toimiaan Irakissa. Irakista ei loppujen lopuksi koskaan löytynyt joukkotuhoaseita, kuten Yhdysvallat oli väittänyt. Irak-operaation todellisena motiivina oli saattaa Irakin luonnonvarat maailmanmarkkinoille, amerikkalaisyritysten kautta. Motiivi oli uuskolonialistinen eli pohjimmiltaan taloudellinen.

Propagandassa hyödynnetään vahvoja narratiiveja, jotka resonoivat ihmisten pelkojen kanssa, ja lietsovat turvattomuuden tunnetta. Propaganda mustamaalaa muita ja ylistää omia joukkoja. Terroristit osaavat hyödyntää taidokkaasti propagandaa. Terrorismi on uhalla ja pelolla viestimistä. Isisin tekemät iskut ja YouTubessa levinneet mestausvideot levittivät pelkoa ympäri läntisen maailman. Toisaalta moni Euroopasta Syyrian lähtenyt on myös osallistunut Isisin propagandan levitykseen, omien blogi- ja somekirjoitustensa kautta.

Propagandassa esiintyy aina selkeä vihollinen. Esimerkkinä Pepe the Frog -meemi, jonka äärioikeisto valjasti vihan symboliksi. Donald Trump nappasi myöhemmin meemin äärioikeistolta, ja käytti sitä vuoden 2016 vaalikampanjassaan, mustamaalatakseen propagandistisesti kilpakumppaninsa Hilary Clintonin. Tällaiset symbolit ja vahvat vastakkainasettelut ovat tavallisia propagandassa. Propaganda on joko ihmisiä aktivoivaa tai passivoivaa. Donald Trumpin vaalikampanjassa pyrittiin muiden strategioiden joukossa passivoimaan afroamerikkalaisten ja muiden etnisten ryhmien äänestysintoa, varsinkin demokraattien vahvoilla alueilla. Trump hyötyi näin epäsuorasti Clintonin äänestäjien passivoitumisesta. Trumpin muukin viestintä voidaan nähdä propagandistisena.

Algoritmien välityksellä leviävä disinformaatio on nykypäivän propagandaa

Propagandan ja strategisen viestinnän tarkka raja kulkee disinformaatiossa. Propagandaa on disinformaation suhteen kolmenlaista. Valkoinen propaganda on totuudenmukaista ja sen alkuperä on tiedossa. Tästä esimerkkinä valtioiden harjoittama julkisuusviestintä. Harmaa propaganda on disinformaatiota, jonka alkuperä on tiedossa. Esimerkkinä Trumpin väitteet vuoden 2020 presidentinvaalien vaalivilpistä, joka olisi johtanut Trumpin häviöön ja Joe Bidenin voittoon. Musta propaganda on disinformaatiota, jonka alkuperää jää tuntemattomaksi. Esimerkkinä internetissä leviävät QAnon-salaliittoteoriat. Taustahenkilö Q:n identiteetti ei ole vielä paljastunut, mutta epäilyt kohdistuvat vahvasti Trumpin kannattajakuntaan.

Propagandan menetelmät eivät ole ajan saatossa juurikaan muuttuneet. Propaganda on sen sijaan löytänyt tyyssijakseen internetin ja sosiaalisen median algoritmit. Näiden välityksellä propaganda leviää nyt erittäin tehokkaasti. Mustaa propagandaa edustavia valeuutisia levitetään kaikkein eniten. Trumpin massiivista vuoden 2016 vaalikampanjaa vauhdittivat lisäksi Venäjän informaatiovaikuttamiseen keskittynyt trollitehdas, joka tavoitteli maailmanpolitiikan hämmentämistä, ja toisaalta myös makedonialaiset teinit, jotka tehtailivat valeuutisia tienatakseen Googlelta massiivisia mainostuloja. Tehokkaimmat Facebookissa levinneet valesisällöt ylistivät Trumpia tai mustamaalasivat voimallisesti Clintonia. Propaganda tarjoaakin tyypillisesti selkeitä vastauksia. Toisto ja tunteikkaat sisällöt ovat tehokkaita keinoja propagandan levityksessä. Trumpia tukeva disinformaatiokoneisto tehtaili massoittain vihaa lietsovia valheellisia sisältöjä. Nämä vetosivat tehokkaimmin Trumpin omaan kannattajakuntaan. Myös kulttuurillisesti omaksutut stereotypiat edistävät uskoa propagandaan. Republikaanikannattajat uskoivat stereotypioidensa johdosta herkemmin esimerkiksi siihen, että Clinton olisi korruptoitunut. Propaganda toimiikin parhaiten silloin, kun ihmiset eivät tunnista propagandaa.

Lue myös muut aiheeseen liittyvät blogini: 1) Miksi ilmastomuutokseen ei uskottu? 2) Mitä disinformaatio tarkoittaa?

Lähteet

Hakala, S. (2021). Propagandasta promootiokulttuuriin. Luento.

Pörsti, J. (2021). Propagandan lumo: historiaa ja nykypäivää. Luento.

Sussman, G. (2011). The propaganda society: promotional culture and politics in global context.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Analyysi: Työeläkeyhtiöiden vastuullisuus

-
Kuva
║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║ Aiempi viestintätutkimukseni paljasti, että vastuullisuus on yksi työeläkeyhtiöiden tärkeimmistä viestintäteemoista (Kiikka 2020, a ). Analysoin eläkeyhtiöiden vastuullisuutta siksi syvällisemmin tässä blogikirjoituksessa. Käytän työeläkeyhtiöiden omaa viestintää työkaluna yhtiöiden toiminnan kriittisessä tarkastelussa. Peilaan Ilmarisen , Varman , Kevan sekä Elon vastuullisuusraporttien heikkoja kohtia omaan eläkealan osaamiseeni sekä median uutisointiin. Veritas on yhtiöistä ainut, jolla ei ole vastuullisuusraporttia. Lue myös aiemmat blogini eläkeyhtiöistä: 1) Mitä työeläkeyhtiöiden viestintä paljastaa? 2) Analyysi työeläkeyhtiöiden legitimiteetistä  3)  Frankfurtin koulukunnan kriittinen teoria  4) Eläkealan megatrendit  5) Megatrendien vaikutukset eläkeyhtiöiden viestintään , sekä 6) Johtopäätökset megatrendien vaikutuksesta pankki- ja eläkealaan . Lue myös tämä: Minkälaista eettinen viestintä on? Työeläkeyhtiöiden vastuullisuuden ongelmakohdat Ke
Lue lisää

Minkälaista eettinen viestintä on?

-
Kuva
║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║ Eettinen viestintä saattaa vaikuttaa etäiseltä, sillä eettiset kysymykset nousevat esiin melko harvakseltaan. Etiikka piiloutuu organisaatioiden vastuullisuusraportteihin, henkilöstön työtyytyväisyyteen sekä  maineeseen . Eettisiä kysymyksiä tarkastellaan yleensä vasta silloin, kun koemme jonkin asian epäeettiseksi, tai kun olemme epävarmoja, miten meidän tulisi toimia jossakin tilanteessa. Tutustu eettiseen viestintään!  Tässä blogikirjoituksessa pohditaan etiikan olemusta, etiikan yhteyttä yhteiskuntavastuuseen, etiikan soveltamista viestintään, viestinnän kenties suurinta pulmaa eli sitä, tulisiko asiasta viestiä vai olla viestimättä, johdatetaan viestinnän eettisten ohjeiden pariin, annetaan esimerkkejä epäeettisestä viestinnästä ja kootaan lopuksi aihe vielä yhteen. Tavoitteena on kannustaa viestijöitä eettisesti kestävämpään viestintään, aikoina, jolloin vastuullisuus on yhä tärkeämpää. Lue myös muut aihetta liippaavat blogini: Lue myös m
Lue lisää

Mitä työeläkeyhtiöiden viestintä paljastaa?

-
Kuva
║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║ Työeläkeyhtiöitä valvova Finanssivalvonta antoi loppuvuodesta 2019 varoituksen toimialalta lipsumisesta (Finanssivalvonta 28.10.2019) . Koska työeläkeyhtiöiden ainoana lainmukaisena tehtävänä on hoitaa suomalaiseen sosiaaliturvaan kuuluvaa työeläkettä, viitannee lipsuminen korruptioon . Päätin siksi tutkia asiaa. Käytin työeläkeyhtiöiden omaa viestintää työkaluna yhtiöiden toiminnan tarkastelussa.  Toteutin pienen empiirisen tutkimuksen työeläkeyhtiöiden viestinnällisistä sisällöistä. Selvitin, mistä eläkeyhtiöiden tiedote- ja blogityyppinen elävämpi sisältö koostuu. Tarkastelin myös yhtiöiden ja heidän sosiaalisen median seuraajiensa välistä vuorovaikutusta. Analysoin tässä blogissa, mitä löydökseni kertovat työeläkeyhtiöiden toiminnasta. Lue myös muut blogini eläkeyhtiöistä: 1) Analyysi: Työeläkeyhtiöiden vastuullisuus 2)  Analyysi työeläkeyhtiöiden legitimiteetistä , 3)  Frankfurtin koulukunnan kriittinen teoria  4) Eläkealan megatrendit  5) Megatrend
Lue lisää

Frankfurtin koulukunnan kriittinen teoria

-
Kuva
║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║ Tämän blogikirjoituksen tavoitteena on kiteyttää kriittisen teorian ydinajatuksia. Sitä, miksi Frankfurtin koulukunnan kriittinen teoria on olemassa, ja mitä se tavoittelee. Haluan samalla itse paremmin ymmärtää Frankfurtin koulukunnan kriittisen teorian suhdetta kriittiseen PR:ään. Kriittinen PR pitää nimittäin kriittistä teoriaa teoreettisena perustanaan. Näin toivon oivaltavani, soveltuuko kriittinen teoria tutkielmaani, jossa mielin tarkastella työeläkeyhtiöiden toimintaa kriittisesti. Minua on mietityttänyt erityisesti se, voinko allekirjoittaa kriittisen teorian ydinsanomia, ja mihin minä sitoudun, jos hyödynnän Frankfurtin koulukuntaa. Minun on näistä syistä saavutettava kokonaisymmärrys koulukunnan ajatusmaailmasta. Lue myös aiemmat blogini eläkeyhtiöistä: 1)  Analyysi: Työeläkeyhtiöiden vastuullisuus  2)  Mitä työeläkeyhtiöiden viestintä paljastaa?  3)  Analyysi työeläkeyhtiöiden legitimiteetistä  4)  Eläkealan megatrendit  5)  Megatrendien vaiku
Lue lisää

Pankkialan megatrendit

-
Kuva
║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║ Pankkialan maine ei ole ollut vuosiin hääppöinen. Ehkä siksi, etteivät pankit ole aidosti olleet läsnä asiakkaidensa arjessa. Globaali kilpailu on koventunut ja maailman jätit sekä pienet fintech-yritykset mielivät syrjäyttää pankit. Jos jokin, niin tekoäly voi pelastaa pankkialan. Lue, miten dataan, digitalisaatioon, robotiikkaan, tekoälyyn, lohkoketjuihin sekä työelämän muutoksiin liittyvät megatrendit vaikuttavat pankkialaan!  Tämä on ensimmäinen osa viisiosaista blogisarjaani, jossa käsittelen megatrendien vaikutusta pankki- ja eläkealaan, sekä niiden viestintään. Tässä blogisarjan muut osat: Blogi 2: Megatrendien vaikutus pankkien viestintään . Blogi 3: Eläkealan megatrendit . Blogi 4: Megatrendien vaikutukset eläkeyhtiöiden viestintään . Blogi 5: Megatrendien vaikutus pankki- ja eläkealaan, sekä niiden viestintään . Vahvimmin pankkialaan vaikuttavat megatrendit liittyvät mielestäni datan hyödyntämiseen, digitalisaatioon, robotiikkaan, teko
Lue lisää

Miten organisaation legitimiteettiä arvioidaan?

-
Kuva
║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║ Pohdin tässä legitimiteettiä tarkastelevan blogisarjani ensimmäisessä osassa organisaatioiden legitimiteetin olemusta, ja erityisesti sitä, miten organisaatioiden legitimiteettiä voidaan arvioida, ja miten organisaatiot voivat omalta osaltaan pitää huolta legitimiteetistään. Blogisarjani toisessa osassa tarkastelen teoreettisen viitekehyksen kautta työeläkeyhtiöiden legitimiteettiä . Lue myös blogisarjani toinen osa: Analyysi työeläkeyhtiöiden legitimiteetistä . Mitä legitimiteetti tarkoittaa? Legitimiteetti, legitimointi tai legitimaatio liittyvät organisaation olemassa olon oikeutukseen ( Porttikivi 2016, 7 ). Täydellisen legitiimi organisaatio on sellainen, jonka olemassa oloa ei kukaan haasta. Täydellisen illegitiimin organisaation olemassaoloa vuorostaan haastetaan laajalla rintamalla. Organisaatioiden legitimiteetti sijoittuukin todellisuudessa aina johonkin näiden kahden ääripään väliin. Organisaation voidaan sanoa toimivan legitiimisti
Lue lisää

Mitä disinformaatio tarkoittaa?

-
Kuva
║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║ Disinformaatio. Mitä se tarkoittaa? Mihin se kohdistuu? Ketkä sitä käyttävät? Miten se toimii? Mitä sillä tavoitellaan? Ja, miten disinformaatiota vastaan voidaan taistella? Lue rautaisannos disinformaatiosta! Lue myös muut blogini: 1) Miksi ilmastomuutokseen ei uskottu? 2) Miltä vihapuhuja näyttää? 3) Miksi jihadismi koetaan suurempana uhkana kuin valkoinen ylivalta? 4) Miksi suomalaisten ”Isis-lasten” pelastamista vastustetaan? Referaatti perustuu Bennett ja Livingstonin artikkeliin “ The disinformation order: Disruptive communication and the decline of democratic institutions ”, vuodelta 2018. Mitä on disinformaatio?  Disinformaatio on tarkoituksellisesti jaettua valheellista informaatiota. Tieto voi olla joko väärää, epätarkkaa tai manipuloitua. Disinformaation havaitseminen on erittäin haastavaa, sillä se ei koostu enää vain yksittäisistä valheellisista uutisista, vaan on osa isompaa strategisempaa kokonaisuutta. Disinformaatiossa hyödyn
Lue lisää

Tekoälyn vaikutukset arkeen, työelämään ja yhteiskuntaan

-
Kuva
║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║ Tutkin tässä blogissa, mitä tekoäly, koneoppiminen, algoritmit sekä data ovat, ja miten ne liittyvät toisiinsa. Lisäksi tarkastelen tekoälyyn hyötyjä ja haittoja, niin arjen, työelämän kuin yhteiskunnankin kannalta. Annan myös runsaasti esimerkkejä erilaisista tekoälysovelluksista. Lue myös aiemmat aiheeseen liittyvät blogini: 1)  Mitä algoritmit ovat, ja miten ne näyttäytyvät meille? sekä 2)  Näin algoritmien eettisiin ongelmiin voidaan tarttua . Mitä tekoäly, koneoppiminen, algoritmit ja data ovat? Tekoäly tai koneoppiminen kuvaavat tietokoneen suorittamaa itsenäistä älyllistä toimintaa, jonka ihminen on määritellyt. Algoritmit ovat tekoälylle annettuja kuvauksia siitä, mitä pitäisi saada aikaan, missä järjestyksessä, ja mitä huomioidaan. (Willson 2017, 140-141.) Algoritmit tarvitsevat ison määrän dataa oppiakseen (Lampinen 2018) . Niin kutsutussa syväoppimisessa algoritmi oppii erottamaan datasta erilaisia hierarkioita ja säännönmukaisuuk
Lue lisää

Mitä algoritmit ovat, ja miten ne näyttäytyvät meille?

-
Kuva
║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║ Algoritmeista on tullut osa digitaalista arkeamme, vaikkemme niiden olemassa oloa tiedostaisikaan. Törmäämme algoritmeihin kuin varkain Googlen hakutuloksissa, Facebookin mainoksissa, Ylen uutisvahdissa, somepalveluiden uutisvirrassa sekä Netflixin suosituksissa. Algoritmit vaikuttavat hyödyllisiltä ja harmittomilta, mutta jostain syystä ne ovat lisänneet polarisaatiota ja vihapuhetta, johtaneet Trumpin voittoon sekä brexit-päätökseen. Miten tässä kävi näin? Tämä on kaksiosaisen blogisarjani ensimmäinen osa, jossa käsittelen, miten algoritmit näyttäytyvät meille, ja minkälaisia odottamattomiakin vaikutuksia algoritmeilla voi olla.  Blogisarjani toisessa osassa  käsittelen miten, jokainen meistä voi vaikuttaa yritysten omistuksessa oleviin algoritmeihin, jos niissä ilmenee vinoumia eli eettisiä ongelmia. Kirjoitus on julkaistu lokakuussa 2019.  Lue my ö s blogini  teko ä lyn vaikutuksista arkeen, ty ö el ä m ää n ja yhteiskuntaan .  Mitä algoritmi
Lue lisää

Näin algoritmien eettisiin ongelmiin voidaan tarttua

-
Kuva
║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║ Itseoppivilla algoritmeilla voi olla odottamattomia ja eettisesti kyseenalaisia vaikutuksia. Facebookissa oli taannoin mahdollista kohdentaa mainoksia antisemitistisille kohderyhmille. Jos media ei olisi nostanut Facebookin vinoa mainosalgoritmia esiin, voisi rasistisia mainoksia ehkä vieläkin ostaa. Jotta algoritmien ongelmiin voidaan puuttua, on hyvä olla tietoinen, miten algoritmeja rakennetaan, ja miten niitä käänteismallinnetaan. Tämän lisäksi ongelmallisia algoritmeja tulisi jollakin tapaa ilmiantaa. Käsittelen tässä blogisarjani toisessa osassa, miten jokainen meistä voi vaikuttaa algoritmeihin, jos niissä ilmenee eettisiä ongelmia tai vinoumia.  Blogisarjan ensimmäisessä osassa  käsittelen, miten algoritmit näyttäytyvät meille, ja minkälaisia odottamattomiakin vaikutuksia niillä voi olla. Kirjoitus on julkaistu lokakuussa 2019. Lue my ö s blogini teko ä lyn vaikutuksista arkeen, ty ö el ä m ää n ja yhteiskuntaan . Tiedosta, että algorit
Lue lisää