Työ alustataloudessa – Riistoa vai autuutta?

║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║

Alustatalous on jo käynnissä, vaikka alustatalouden yhteiskunnalliset pelisäännöt ovat yhä auki. Ei ole vielä selvää, onko alustatalous joustavan ja vapaan digitaalisen työelämän autuuden lähde? Vai sittenkin vain jatkumo heikommassa asemassa olevien riiston pitkään perinteeseen? Tutustu tähän problematiikkaan, Fiverristä tekemäni pienen empiirisen tutkimukseni kautta!

Tämä on alustataloutta tutkivan blogisarjani ensimmäinen osa. Esittelen blogini kautta pienen empiirisen tutkimuksen siitä, mitä halpatyöpalvelu Fiverrin kautta työskentelevät ajattelevat työstään, ja eritoten palkastaan! Innostuin tutkimaan Fiverriä Twitterissä seuraamani henkilön varauksettoman hehkutuksen seurauksena. Olin nimittäin itse tuominnut Fiverrin, jo vuosia aiemmin, eettisesti arveluttavaksi ja kolonialistiseksi riistopalveluksi. Analysoin blogisarjani toisessa osassa tutkimukseni tuloksia tarkemmin alustataloudesta tehtyyn tutkimukseen.

Mikä Fiverr? Fiverr on freelance-työn alusta, jossa voi tarjota työtä ja ostaa erilaisia luovia digitaalisia palveluita. Kuten blogikirjoituksia, kuvankäsittelyä, käännöksiä, digimarkkinointia, videoita ja animaatiota. Fiverr on tunnettu edullisista viiden dollarin keikoistaan.

Mitä Fiverristä saa viidellä dollarilla?

Ulkoistin osan tämän blogin taustatyöstä Fiverrin kautta. Rahaa minulta kului 32,63 euroa. Sain 6,53 eurolla Romaniasta 500 sanan tekstin, Intiasta 200 sanaa ja Amerikasta 70. Suomalaista sisällöntuottajaa uskalsin lähestyä pelkällä haastattelulla. Tilasin myös blogikuvieni kuvankäsittelyn. Sain 6,53 euron hinnalla kaksi editoitua kuvaa Intiasta sekä yhden Bangladeshista.

Hinta-pituussuhteeltaan halvin tilaamani teksti tuli EU:n sisältä Romaniasta. Romania on EU-maiden köyhin valtio. Romaniassa asuva amerikkalaistaustainen toimittaja kertoi tienaavansa 600 euroa kuukaudessa, mikä on puolet Romanian 1 200 euron keskimääräisestä kuukausipalkasta. Toimittaja teki kirjoitustyötä lastenhoidon lomassa. Intialainen kertoi tienaavansa 200 euroa kuukaudessa. Hänen ansionsa jäivät alle puoleen Intian keskiansiosta. Hänellä oli tosin myös päätyö. Amerikkalainen ei saanut mahdutettua palkkaansa tekstiin. Kakkostyönä luodut kirjoitukset olivat mahdollistaneet hänelle kuitenkin asunnon oston. Suomalainen kertoi tienaavansa opintojensa ohella noin 80 euroa tunnissa.

Alusta voittaa aina: Fiverr velottaa peräti 31,4 % keikan arvosta

Pyysin Fiverrin kautta kirjoittavien rehellisiä ajatuksia palkkioistaan ja työstään alustataloudessa. Olin yllättynyt, sillä kaikki vaikuttivat tyytyväisiltä. Minäkin olin tilaajana tyytyväinen, sillä kaikki palauttivat minulle pelkkää priimaa laatua. Tekstit olivat erinomaisia, täysin käyttö- ja julkaisukelpoisia. Samoin olivat blogiini tulevat kuvituskuvat. Bangladeshilaiselta sain itse muokkaamaani kuvaa jopa paremman version. Intialainen palasi jo ennen kauppaa valmiiksi editoiduilla kuvilla. Hellyin tilaamaan. Kauppaa ei kuitenkaan syntynyt filippiiniläisen kanssa, joka yritti kolminkertaistaa hintaansa, muuttamalla profiilinsa taksat viestittelymme lomassa.

Vaikka kaikki kertoivat olevansa tyytyväisiä Fiverriin, en itse kuitenkaan ollut täysin vakuuttunut.

Fiverr veloitti jokaisesta transaktiostani 2,05 euroa, joka vastaa 31,4 prosenttia koko keikan arvosta. Aika kova palkkio siihen nähden, että tekijöideni palkkio oli todellisuudessa vain 4,48 euroa. Freelancereiden minulle kertomat kuukausipalkkiot olivat lisäksi bruttopalkkoja. Verojen, eläkemaksujen ja työterveyskulujen jälkeen palkka on reilusti pienempi. Miettivätkö alustayritykset ja alustataloutta hyödyntävät ostajat halvan hinnan inhimillisiä vaikutuksia? Epäilen. Olisinhan minäkin voinut valita kovempia palkkiota velottavia tekijöitä, mutta valintakriteerini oli tällä kertaa halpa hinta. Näin varmasti moni muukin tekee. Itse en moisella palkalla suostuisi työskentelemään. Käsittelen tätä problematiikkaa seuraavassa blogissani lähemmin.

Fiverrissä pakko aloittaa halvalla

Tutkimuksen mukaan, hyvän digitaalisen maineen avulla tekijät voivat nostaa hintojaan (Lampinen & Cheshire 2016, 3). Romanialainen paljasti kuitenkin, että hintaa on Fiverrissä vaikea nostaa, vaikka hän oli täyden viiden tähden tekijä. Arviointejakin hänellä oli satoja. Romanialainen uskoi, että vakioasiakkaat kaikkoavat, jos hän nostaisi hintojaan. Kannustaako Fiverr siis freelancereita myymään työtään mahdollisimman halvalla? Suomalainen vahvistaa väitteen. Hänestä Fiverrissä on aloitettava halvalla, jotta saa myönteisiä arvioita, joilla rakentaa luottamusta uusiin asiakkaisiin. Jonkin ajan kuluttua hintaa on kuitenkin mahdollista nostaa, hyvällä asiakasviestinnällä. Suomalainen oli onnistunut tässä.

Rasismi rehottaa Fiverrissä

Jäin miettimään, onko työn hinta Fiverrissä sittenkään niin kestävä ja reilu, mitä kirjoittajat minulle väittivät? Kysyin suomalaiselta suoraan, sorretaanko työtä tekeviä Fiverrissä, johon hän vastasi kyllä ja ei. Suomalaisille maksetaan Fiverrissä hyvin, koska tilaajien luotto Suomeen on kova. Alustoilla tapahtuvan piilorasismin johdosta köyhemmissä maissa asuville ei kuitenkaan haluta maksaa samaa palkkaa kuin rikkaammissa maissa työskenteleville. Suomalaisen toteamus rasismista on uskottava, sillä asiakashan päättää kenelle antaa työnsä. Omassa pienessä empiirisessä tutkimuksessani romanialainen joutui paiskimaan eniten töitä palkkioonsa nähden, vaikka hän oli amerikkalainen ja toimittajakin vielä. Alustataloutta tutkinut Airi Lampinenkin vahvistaa, että alustoilla esiintyy syrjintää (Lampinen 2017). Sivuan syrjintää myös toisessa blogissani. Siksi köyhemmistä maista tulevat joutuvat luultavasti painamaan pidempää päivää. Trebor Scholzin kirjan otsikko, ”Uberworked and Underpaid”, vihjaa jo tästä (Scholz 2016). Kirja käsittelee työntekoa alustataloudessa. Gillespie ehdottaa, että alustojen vastuullisuustoimista tulisi käydä yhteiskunnallista keskustelua (Gillespie 2018, 206). Olen samaa mieltä.

Suomalaisille ehkä autuutta, mutta entä muille?

Luovan työn tilaajana olin kaikin puolin tyytyväinen, mutta olivatko tekijänikin sitä aidosti? Tämä ei aukottomasti selvinnyt. Työ Fiverr-alustalla näyttäytyi tutkimuksessani suomalaisen ja amerikkalaisen kautta autuutena. Päteekö sama kuitenkaan esimerkiksi Romaniassa ja Intiassa työskenteleviin? Fiverr näyttäisi myös kannustavan halpaan hintaan. Lisäksi tilaajat saattavat osallistua köyhemmissä maissa työskentelevien riistoon. Näin globaalit maailmanmarkkinat vaikuttavat tosiasiallisesti tasa-arvoisena ja neutraalina näyttäytyvään alustatalouteen (Koponen 2017). Herääkin kysymys, että edustaako Fiverr sittenkin vain uuden ajan kolonialismia? Fiverr on ainoa osapuoli, joka kiistatta voittaa transaktioissa. Kenties myös ostaja, mutta tekijän hyöty jää epäselväksi.

Lue myös blogisarjani toinen osa, jossa peilaan alustataloutta syvällisemmin, siitä tehtyyn tutkimukseen.

Lähteet

Gillespie, Tarleton (2018). Custodians of the Internet. Yale University Press. 

Koponen, Johannes (2017). Digitaalinen kansalaisuus. Digitaalinen media ja yhteiskunta -luennot 2021, osa 6.

Lampinen, Airi (2017). Sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteistoiminta verkko alustoilla. Digitaalinen media ja yhteiskunta -luennot 2021, osa 7.

Lampinen, Airi & Cheshire, Coye (2016). Hosting via Airbnb: Motivations and Financial Assurances in Monetized Network Hospitality.

Scholz, Trebor (2016). Uberworked and Underpaid: How Workers Are Disrupting the Digital Economy.