ai ai ai ...

  ║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║ Käsittelen tässä kirjoituksessa suomalaisen talouskeskustelun ongelmakohtia sekä niiden suhdetta demokraattiseen julkiseen keskusteluun. Suomalaisen talouskeskustelun ongelmakohdat liittyvät mielestäni: 1) uusklassisen taloustieteen ylivaltaan, 2) visiottomuuteen, sekä 3) ekonomistinaisten vähäisyyteen. Tarkastelen, minkälaisia vaikutuksia esille nostamillani ongelmakohdilla on sekä deliberatiiviseen että radikaalidemokraattiseen julkisuuteen. Jürgen Habermas sisällyttää demokratiaan kansalaisten oikeuden julkiseen keskusteluun. Julkisuus nähdään siten sekä a) tilana eli niin kutsuttuna julkisona, että b) toimintana.  Deliberatiivisella demokratialla tarkoitetaan sitä, että kansalaisten keskustelun tuloksena syntyvä konsensus huomioidaan poliittisessa päätöksenteossa. Pierre Rosanvallonin radikaalidemokratia on puolestaan kritiikki Habermasin teorialle. Se painottaa demokraattista haastamista, vastustamista sekä yksilöiden suoraa toimintaa muutokseen (F

  ║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║ Analysoin Noora Fagerströmiin kytkeytyvää skandaalia kesältä 2023. Tarkastelen kyseistä skandaalia suhteessa teoriaan, ja analysoin myös sitä, mistä skandaali pohjimmiltaan kertoo.   Näin Fagerströmin skandaali eteni Noora Fagerströmin skandaali käynnistyi Iltalehden haastattelusta, jossa kokoomuksen uusi kansanedustaja, ja Jungle Juice Barin perustaja, Noora Fagerström ilmaisi ymmärryksensä ja tukensa sille, että kesäkuussa muodostuneen uuden oikeistohallituksen leikkaukset kohdistuvat työelämän ulkopuolella oleviin, sosiaaliturvaetuuksien varassa eläviin suomalaisiin. Iltalehden juttu oli otsikoitu seuraavasti: ”Miljonäärikansanedustaja Noora Fagerström: Leikkausten kuuluu kohdistua pienituloisiin”. Otsikko oli johdettu Fagerströmin haastattelusta, ja erityisesti tästä kommentista: ”Totta kai se kohdistuu pienempituloisiin, mutta nimenomaan sen takia, kun ovat kotona ja saavat etuuksia. Kun he menisivät töihin.” Fagerströmin haastattelu julkaistiin Il

║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║ Kerran eräs rekrytoiva johtaja kysyi, miksi minulla on niin kunnianhimoinen ja vaikuttava koulutustausta, mutta niin paljon vaatimattomampi työhistoria. Niinpä. Miksi? Olin miettinyt samaa jo vuosikymmenen verran itse.  Olisiko työurani ollut erilainen, jos olisin ollut mies? Kyllä, siitä olen tänä päivänä täysin vakuuttunut. Luulen, että olisin miehenä saanut arvostusta, aivan eri tavalla ja paljon, kuin naisena. Analysoin tässä kirjoituksessa omasta naiseudestani johtuvaa epätasa-arvoa työelämässä. Tavoitteenani on murtaa häpeän ja vaikenemisen kulttuuria, jotta naiset uskaltaisivat puhua kohtaamastaan sukupuolisyrjinnästä! Kuuluin kouralliseen naisia, jotka opiskelivat rahoitusta, sadan miesopiskelijan joukossa. Kuvittelin, että minulla olisi kaikki mahdollisuudet pärjätä miehisellä alalla, sijoitusten parissa. Miehet pääsivät analyytikoiksi ja salkunhoitajiksi jo opintojensa aikana. Oma työnhakuni oli tahmeampaa, vaikka minulla oli ansioita. Jouduin a

║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║ Fiverrissä kulminoituu monet tämän hetken digitaaliset ja yhteiskunnalliset trendit. Peilaan tässä blogikirjoituksessani alustataloutta sekä f reelance-työn alusta  Fiverriä alustataloudesta tehtyyn tutkimukseen. Tutustu alustatalouden yhteiskunnallisiin trendeihin, datan merkitykseen sekä alustoilla toimivien ajatuksiin! Lue myös blogisarjani ensimmäinen osa , jossa analysoin empiirisen tutkimukseni kautta työntekoa ja palkkaa Fiverrissä. Alustatalouden ja Fiverrin edustamat yhteiskunnalliset trendit Fiverr on siitä mielenkiintoinen, että siinä kulminoituvat monet tämän hetken digitaaliset ja yhteiskunnalliset trendit. Fiverr edustaa selkeästi alustataloutta (Lehtiniemi 2021) , joka kerää teknologisen alustansa ympärille sekä luovan digitaalisen työn tekijöitä, että näiden palveluiden ostajia. Fiverr voidaan luokitella Woltin ja Uberin tapaan lean-alustaksi (Lehtiniemi 2021) , joka esiintyy välikäden ominaisuudessa (Dijck 2013, 40). Alustat mielletään

║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║ Alustatalous on jo käynnissä, vaikka alustatalouden yhteiskunnalliset pelisäännöt ovat yhä auki. Ei ole vielä selvää, onko alustatalous joustavan ja vapaan digitaalisen työelämän autuuden lähde? Vai sittenkin vain jatkumo heikommassa asemassa olevien riiston pitkään perinteeseen? Tutustu tähän problematiikkaan, Fiverristä tekemäni pienen empiirisen tutkimukseni kautta! Tämä on alustataloutta tutkivan blogisarjani ensimmäinen osa. Esittelen blogini kautta pienen empiirisen tutkimuksen siitä, mitä halpatyöpalvelu Fiverrin kautta työskentelevät ajattelevat työstään, ja eritoten palkastaan! Innostuin tutkimaan Fiverriä Twitterissä seuraamani henkilön varauksettoman hehkutuksen seurauksena. Olin nimittäin itse tuominnut Fiverrin, jo vuosia aiemmin, eettisesti arveluttavaksi ja kolonialistiseksi riistopalveluksi. Analysoin blogisarjani toisessa osassa tutkimukseni tuloksia tarkemmin alustataloudesta tehtyyn tutkimukseen. Mikä Fiverr? Fiverr on freelance-työn a

║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║ Propaganda on strategista viestintää, jolla edistetään propagandistisen tahon tavoitteita. Propagandan ja strategisen viestinnän ero on häilyvä. Syy on siinä, että viestintä ja markkinointi ovat syntyneet propagandasta. Nyky-yhteiskunnassamme viestintä ja markkinointi ovat hyväksyttyjä, mutta propaganda ei. Strateginen viestintä suostuttelee, propaganda taas manipuloi. Propagandassa hyödynnetäänkin epäeettisiä menetelmiä. Lue myös muut aiheeseen liittyvät blogini: 1) Miksi ilmastomuutokseen ei uskottu? 2) Mitä disinformaatio tarkoittaa? Miltä nykypäivän propaganda näyttää? Propagandan avulla pyritään muokkaamaan ihmisjoukkojen mielipiteitä ja maailmankuvaa valheellisesti. Öljy-yhtiöt Exxon ja Shell ovat tienneet ilmastomuutoksesta yli 60 vuoden ajan. Yhtiöt ovat tästä huolimatta lobanneet kiivaasti ilmastonmuutoksen vastaisella propagandallaan, vaikka yhtiöiden omat sisäiset ja salaiset tutkimukset ovat paljastaneet ilmastomuutoksen tosiasialliseksi ilmi

║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║ Miksi ilmastoskeptisyys oli pitkään niin näkyvää? Miksi tutkijoiden huolet ilmastomuutoksesta kaikuivat kuuroille korville vuosikymmenten ajan? Miksi ilmastomuutosta ei otettu vakavasti? Miksi ilmastomuutoksen vastaisiin toimiin ei ryhdytty? Miksi ilmastoskeptikkoihin ylipäänsä uskottiin? Näin pienen vaikutusvaltaisen ryhmittymän vuosikymmeniä jatkunut ilmastomuutosvastainen propaganda- ja disinformaatiokampanja vyöryi yhteiskuntaamme, ja vaikutti meihin! Tämä on referaatti Sharon Bederin artikkelista “ Corporate discourse on climate change ”, joka on julkaistu vuonna 2011 Gerald Sussmanin kirjassa “The propaganda society: promotional culture and politics in global context”. Lue myös muut blogini: 1) Propagandan anatomia 2) Mitä disinformaatio tarkoittaa? 3) Ilmastomuutos kriisiviestinnän silmin Ilmastoskeptikkojen propagandaa vyörytettiin voimalla Syy pitkään valloillaan olleeseen ilmastoskeptisyyteen löytyy pienen amerikkalaisen suuryritysryppään vuos

║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║ Aiempi viestintätutkimukseni paljasti, että vastuullisuus on yksi työeläkeyhtiöiden tärkeimmistä viestintäteemoista (Kiikka 2020, a ). Analysoin eläkeyhtiöiden vastuullisuutta siksi syvällisemmin tässä blogikirjoituksessa. Käytän työeläkeyhtiöiden omaa viestintää työkaluna yhtiöiden toiminnan kriittisessä tarkastelussa. Peilaan Ilmarisen , Varman , Kevan sekä Elon vastuullisuusraporttien heikkoja kohtia omaan eläkealan osaamiseeni sekä median uutisointiin. Veritas on yhtiöistä ainut, jolla ei ole vastuullisuusraporttia. Lue myös aiemmat blogini eläkeyhtiöistä: 1) Mitä työeläkeyhtiöiden viestintä paljastaa? 2) Analyysi työeläkeyhtiöiden legitimiteetistä  3)  Frankfurtin koulukunnan kriittinen teoria  4) Eläkealan megatrendit  5) Megatrendien vaikutukset eläkeyhtiöiden viestintään , sekä 6) Johtopäätökset megatrendien vaikutuksesta pankki- ja eläkealaan . Lue myös tämä: Minkälaista eettinen viestintä on? Työeläkeyhtiöiden vastuullisuuden ongelmakohdat Ke