Miksi ilmastomuutokseen ei uskottu?

-


║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║

Miksi ilmastoskeptisyys oli pitkään niin näkyvää? Miksi tutkijoiden huolet ilmastomuutoksesta kaikuivat kuuroille korville vuosikymmenten ajan? Miksi ilmastomuutosta ei otettu vakavasti? Miksi ilmastomuutoksen vastaisiin toimiin ei ryhdytty? Miksi ilmastoskeptikkoihin ylipäänsä uskottiin? Näin pienen vaikutusvaltaisen ryhmittymän vuosikymmeniä jatkunut ilmastomuutosvastainen propaganda- ja disinformaatiokampanja vyöryi yhteiskuntaamme, ja vaikutti meihin!

Tämä on referaatti Sharon Bederin artikkelista “Corporate discourse on climate change”, joka on julkaistu vuonna 2011 Gerald Sussmanin kirjassa “The propaganda society: promotional culture and politics in global context”.

Lue myös muut blogini: 1) Propagandan anatomia 2) Mitä disinformaatio tarkoittaa? 3) Ilmastomuutos kriisiviestinnän silmin

Ilmastoskeptikkojen propagandaa vyörytettiin voimalla

Syy pitkään valloillaan olleeseen ilmastoskeptisyyteen löytyy pienen amerikkalaisen suuryritysryppään vuosikymmeniä jatkuneesta disinformaatiokampanjoinnista. Ilmastomuutosvastaisessa propagandassa erityisen aktiivisia ovat olleet amerikkalaiset öljy-, sähkö- ja kemikaaliyhtiöt. Eritoten Exxon Mobil, Koch Industries ja Western Fuels. Yritysten tavoitteena oli luoda propagandan avulla epäilys ilmaston lämpenemiseen, ja johtaa poliittisia päättäjiä harhaan. Näin yritykset tekivät sen:

Uusliberalistinen talouspolitiikka on 1970-luvulta alkaen tuonut mukanaan heikennyksiä amerikkalaiseen valtionhallintoon. Sääntelyä on purettu, veroja on alennettu ja vapaata maailmankauppaa on edistetty. Yritykset ryhtyivät muodostamaan alliansseja keskenään. Ne ymmärsivät, että vaikuttaminen oli helpompaa yritysten ulkopuolelta käsin, kuin sisältäpäin. Siksi yritykset päättivät hyödyntää erilaisia kansalais- ja asiantuntijaryhmiä, joita PR-toimistot perustivat yrityksille tilauksesta. Näin yritysten intressit löysivät lopulta tiensä valtionhallintoon. Suuryritykset halusivat vaikuttaa poliittisiin agendoihin, päättäjiin, ja kansalaisten mielipiteisiin. PR ja mainonta olivat ajan uusimpia vaikuttamisen mekanismeja. Etujärjestöjä, lobbausta, poliittista konsultointia, omaa tutkimustoimintaa sekä rahankeräystä hyödynnettiin aktiivisesti vaikutustyössä.

Yritysten itsensä rahoittamista ajatushautomoista tuli tärkein väline valtion ilmastotoimien sabotointiin. Yritykset halusivat keinoja kaihtamatta estää kansainvälisten ilmastosopimusten toteutumisen. Ajatushautomot julkaisivat hurjan määrän omia tutkimuksia sekä kirjoja, ja järjestivät konferensseja sekä seminaareja. Disinformaatiota levittäviä ilmastoskeptikkoja nostettiin kaikissa yhteyksissä esille, mikä vahvisti skeptikkojen legitimiteettiä. Ilmastoskeptikkojen viestiä vyörytettiin kaikin voimin ajatushautomoista yhteiskuntaan. Yritysrahoitteisia tutkimuksia promottiin rankasti, jotta ne peittivät alleen aidot ilmastotutkimukset. Eräskin etujärjestö tarjosi 10 000 dollaria, jokaiselle, joka julkaisi ilmastomuutosvastaisen artikkelin. Yritykset tekivät samaan aikaan voimakasta imagomainontaa, jossa painotettiin näennäisiä ympäristöasioita. Lopulta ajatushautomoissa työskentelevistä tuli poliittisia päättäjiä.

Strategiana epäilyksen tuottaminen ja viivyttely

Ilmastomuutos esitettiin teoriana, josta tutkijat olivat erimielisiä. Strategiana oli luoda epäilys ilmastomuutoksen olemassaoloon. Epäilyksen tuottaminen (creating doubt) on viestintästrategia, jota ovat käyttäneet esimerkiksi tupakka- ja sokeriteollisuus. Kun tieto on ristiriitaista, ihmiset jäävät vain odottamaan yksimielisempää tietoa.

Ilmastomuutosvastaiset tavoitteet oli määrä saavuttaa silloin, kun media, päättäjät ja kansalaiset tunnistivat ilmastomuutokseen liittyvän epäilyksen, ja kun Kioton ilmastosopimus nähtiin yleisesti epärealistisena.

Kun todelliset ilmastotutkimukset näyttivät vihdoin lähes kiistatta, että ilmastomuutos oli tosiasia, siirtyivät yritykset vähättelemään ilmastomuutoksen vaikutuksia. Nykyhetken strategiana on viivyttää ilmastotoimia ja lakimuutoksia kaikin mahdollisin keinoin. Yritykset pyrkivät myös edistämään vapaaehtoisia toimia. Yhtenä tällaisena esimerkkinä on ”puhdas hiili”, jollaista ei ole olemassakaan. Uutena strategiana on siten mieluummin edistää, kuin vastustaa jotakin.

Lue myös muut blogini: 1) Propagandan anatomia 2) Mitä disinformaatio tarkoittaa? 3) Ilmastomuutos kriisiviestinnän silmin

Lähteet

Beder, S. (2011). Corporate discourse on climate change. Julkaisussa: The propaganda society: promotional culture and politics in global context.

Channel 4 (30.6.2021). Revealed: ExxonMobil’s lobbying war on climate change legislation.

Helsingin Sanomat (27.5.2021). Tutkimus: Öljy-yhtiö Exxon Mobil käyttää tupakkateollisuuden kikkoja harhauttaakseen keskustelua fossiilisten polttoaineiden haitoista.

Helsingin Sanomat (14.4.2021). Sadan vuoden ilmastojahkailu.

Sussman, G. (2011). The propaganda society: promotional culture and politics in global context.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Analyysi: Työeläkeyhtiöiden vastuullisuus

-
Kuva
║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║ Aiempi viestintätutkimukseni paljasti, että vastuullisuus on yksi työeläkeyhtiöiden tärkeimmistä viestintäteemoista (Kiikka 2020, a ). Analysoin eläkeyhtiöiden vastuullisuutta siksi syvällisemmin tässä blogikirjoituksessa. Käytän työeläkeyhtiöiden omaa viestintää työkaluna yhtiöiden toiminnan kriittisessä tarkastelussa. Peilaan Ilmarisen , Varman , Kevan sekä Elon vastuullisuusraporttien heikkoja kohtia omaan eläkealan osaamiseeni sekä median uutisointiin. Veritas on yhtiöistä ainut, jolla ei ole vastuullisuusraporttia. Lue myös aiemmat blogini eläkeyhtiöistä: 1) Mitä työeläkeyhtiöiden viestintä paljastaa? 2) Analyysi työeläkeyhtiöiden legitimiteetistä  3)  Frankfurtin koulukunnan kriittinen teoria  4) Eläkealan megatrendit  5) Megatrendien vaikutukset eläkeyhtiöiden viestintään , sekä 6) Johtopäätökset megatrendien vaikutuksesta pankki- ja eläkealaan . Lue myös tämä: Minkälaista eettinen viestintä on? Työeläkeyhtiöiden vastuullisuuden ongelmakohdat Ke
Lue lisää

Minkälaista eettinen viestintä on?

-
Kuva
║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║ Eettinen viestintä saattaa vaikuttaa etäiseltä, sillä eettiset kysymykset nousevat esiin melko harvakseltaan. Etiikka piiloutuu organisaatioiden vastuullisuusraportteihin, henkilöstön työtyytyväisyyteen sekä  maineeseen . Eettisiä kysymyksiä tarkastellaan yleensä vasta silloin, kun koemme jonkin asian epäeettiseksi, tai kun olemme epävarmoja, miten meidän tulisi toimia jossakin tilanteessa. Tutustu eettiseen viestintään!  Tässä blogikirjoituksessa pohditaan etiikan olemusta, etiikan yhteyttä yhteiskuntavastuuseen, etiikan soveltamista viestintään, viestinnän kenties suurinta pulmaa eli sitä, tulisiko asiasta viestiä vai olla viestimättä, johdatetaan viestinnän eettisten ohjeiden pariin, annetaan esimerkkejä epäeettisestä viestinnästä ja kootaan lopuksi aihe vielä yhteen. Tavoitteena on kannustaa viestijöitä eettisesti kestävämpään viestintään, aikoina, jolloin vastuullisuus on yhä tärkeämpää. Lue myös muut aihetta liippaavat blogini: Lue myös m
Lue lisää

Mitä työeläkeyhtiöiden viestintä paljastaa?

-
Kuva
║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║ Työeläkeyhtiöitä valvova Finanssivalvonta antoi loppuvuodesta 2019 varoituksen toimialalta lipsumisesta (Finanssivalvonta 28.10.2019) . Koska työeläkeyhtiöiden ainoana lainmukaisena tehtävänä on hoitaa suomalaiseen sosiaaliturvaan kuuluvaa työeläkettä, viitannee lipsuminen korruptioon . Päätin siksi tutkia asiaa. Käytin työeläkeyhtiöiden omaa viestintää työkaluna yhtiöiden toiminnan tarkastelussa.  Toteutin pienen empiirisen tutkimuksen työeläkeyhtiöiden viestinnällisistä sisällöistä. Selvitin, mistä eläkeyhtiöiden tiedote- ja blogityyppinen elävämpi sisältö koostuu. Tarkastelin myös yhtiöiden ja heidän sosiaalisen median seuraajiensa välistä vuorovaikutusta. Analysoin tässä blogissa, mitä löydökseni kertovat työeläkeyhtiöiden toiminnasta. Lue myös muut blogini eläkeyhtiöistä: 1) Analyysi: Työeläkeyhtiöiden vastuullisuus 2)  Analyysi työeläkeyhtiöiden legitimiteetistä , 3)  Frankfurtin koulukunnan kriittinen teoria  4) Eläkealan megatrendit  5) Megatrend
Lue lisää

Frankfurtin koulukunnan kriittinen teoria

-
Kuva
║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║ Tämän blogikirjoituksen tavoitteena on kiteyttää kriittisen teorian ydinajatuksia. Sitä, miksi Frankfurtin koulukunnan kriittinen teoria on olemassa, ja mitä se tavoittelee. Haluan samalla itse paremmin ymmärtää Frankfurtin koulukunnan kriittisen teorian suhdetta kriittiseen PR:ään. Kriittinen PR pitää nimittäin kriittistä teoriaa teoreettisena perustanaan. Näin toivon oivaltavani, soveltuuko kriittinen teoria tutkielmaani, jossa mielin tarkastella työeläkeyhtiöiden toimintaa kriittisesti. Minua on mietityttänyt erityisesti se, voinko allekirjoittaa kriittisen teorian ydinsanomia, ja mihin minä sitoudun, jos hyödynnän Frankfurtin koulukuntaa. Minun on näistä syistä saavutettava kokonaisymmärrys koulukunnan ajatusmaailmasta. Lue myös aiemmat blogini eläkeyhtiöistä: 1)  Analyysi: Työeläkeyhtiöiden vastuullisuus  2)  Mitä työeläkeyhtiöiden viestintä paljastaa?  3)  Analyysi työeläkeyhtiöiden legitimiteetistä  4)  Eläkealan megatrendit  5)  Megatrendien vaiku
Lue lisää

Pankkialan megatrendit

-
Kuva
║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║ Pankkialan maine ei ole ollut vuosiin hääppöinen. Ehkä siksi, etteivät pankit ole aidosti olleet läsnä asiakkaidensa arjessa. Globaali kilpailu on koventunut ja maailman jätit sekä pienet fintech-yritykset mielivät syrjäyttää pankit. Jos jokin, niin tekoäly voi pelastaa pankkialan. Lue, miten dataan, digitalisaatioon, robotiikkaan, tekoälyyn, lohkoketjuihin sekä työelämän muutoksiin liittyvät megatrendit vaikuttavat pankkialaan!  Tämä on ensimmäinen osa viisiosaista blogisarjaani, jossa käsittelen megatrendien vaikutusta pankki- ja eläkealaan, sekä niiden viestintään. Tässä blogisarjan muut osat: Blogi 2: Megatrendien vaikutus pankkien viestintään . Blogi 3: Eläkealan megatrendit . Blogi 4: Megatrendien vaikutukset eläkeyhtiöiden viestintään . Blogi 5: Megatrendien vaikutus pankki- ja eläkealaan, sekä niiden viestintään . Vahvimmin pankkialaan vaikuttavat megatrendit liittyvät mielestäni datan hyödyntämiseen, digitalisaatioon, robotiikkaan, teko
Lue lisää

Miten organisaation legitimiteettiä arvioidaan?

-
Kuva
║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║ Pohdin tässä legitimiteettiä tarkastelevan blogisarjani ensimmäisessä osassa organisaatioiden legitimiteetin olemusta, ja erityisesti sitä, miten organisaatioiden legitimiteettiä voidaan arvioida, ja miten organisaatiot voivat omalta osaltaan pitää huolta legitimiteetistään. Blogisarjani toisessa osassa tarkastelen teoreettisen viitekehyksen kautta työeläkeyhtiöiden legitimiteettiä . Lue myös blogisarjani toinen osa: Analyysi työeläkeyhtiöiden legitimiteetistä . Mitä legitimiteetti tarkoittaa? Legitimiteetti, legitimointi tai legitimaatio liittyvät organisaation olemassa olon oikeutukseen ( Porttikivi 2016, 7 ). Täydellisen legitiimi organisaatio on sellainen, jonka olemassa oloa ei kukaan haasta. Täydellisen illegitiimin organisaation olemassaoloa vuorostaan haastetaan laajalla rintamalla. Organisaatioiden legitimiteetti sijoittuukin todellisuudessa aina johonkin näiden kahden ääripään väliin. Organisaation voidaan sanoa toimivan legitiimisti
Lue lisää

Mitä disinformaatio tarkoittaa?

-
Kuva
║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║ Disinformaatio. Mitä se tarkoittaa? Mihin se kohdistuu? Ketkä sitä käyttävät? Miten se toimii? Mitä sillä tavoitellaan? Ja, miten disinformaatiota vastaan voidaan taistella? Lue rautaisannos disinformaatiosta! Lue myös muut blogini: 1) Miksi ilmastomuutokseen ei uskottu? 2) Miltä vihapuhuja näyttää? 3) Miksi jihadismi koetaan suurempana uhkana kuin valkoinen ylivalta? 4) Miksi suomalaisten ”Isis-lasten” pelastamista vastustetaan? Referaatti perustuu Bennett ja Livingstonin artikkeliin “ The disinformation order: Disruptive communication and the decline of democratic institutions ”, vuodelta 2018. Mitä on disinformaatio?  Disinformaatio on tarkoituksellisesti jaettua valheellista informaatiota. Tieto voi olla joko väärää, epätarkkaa tai manipuloitua. Disinformaation havaitseminen on erittäin haastavaa, sillä se ei koostu enää vain yksittäisistä valheellisista uutisista, vaan on osa isompaa strategisempaa kokonaisuutta. Disinformaatiossa hyödyn
Lue lisää

Mitä algoritmit ovat, ja miten ne näyttäytyvät meille?

-
Kuva
║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║ Algoritmeista on tullut osa digitaalista arkeamme, vaikkemme niiden olemassa oloa tiedostaisikaan. Törmäämme algoritmeihin kuin varkain Googlen hakutuloksissa, Facebookin mainoksissa, Ylen uutisvahdissa, somepalveluiden uutisvirrassa sekä Netflixin suosituksissa. Algoritmit vaikuttavat hyödyllisiltä ja harmittomilta, mutta jostain syystä ne ovat lisänneet polarisaatiota ja vihapuhetta, johtaneet Trumpin voittoon sekä brexit-päätökseen. Miten tässä kävi näin? Tämä on kaksiosaisen blogisarjani ensimmäinen osa, jossa käsittelen, miten algoritmit näyttäytyvät meille, ja minkälaisia odottamattomiakin vaikutuksia algoritmeilla voi olla.  Blogisarjani toisessa osassa  käsittelen miten, jokainen meistä voi vaikuttaa yritysten omistuksessa oleviin algoritmeihin, jos niissä ilmenee vinoumia eli eettisiä ongelmia. Kirjoitus on julkaistu lokakuussa 2019.  Lue my ö s blogini  teko ä lyn vaikutuksista arkeen, ty ö el ä m ää n ja yhteiskuntaan .  Mitä algoritmi
Lue lisää

Tekoälyn vaikutukset arkeen, työelämään ja yhteiskuntaan

-
Kuva
║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║ Tutkin tässä blogissa, mitä tekoäly, koneoppiminen, algoritmit sekä data ovat, ja miten ne liittyvät toisiinsa. Lisäksi tarkastelen tekoälyyn hyötyjä ja haittoja, niin arjen, työelämän kuin yhteiskunnankin kannalta. Annan myös runsaasti esimerkkejä erilaisista tekoälysovelluksista. Lue myös aiemmat aiheeseen liittyvät blogini: 1)  Mitä algoritmit ovat, ja miten ne näyttäytyvät meille? sekä 2)  Näin algoritmien eettisiin ongelmiin voidaan tarttua . Mitä tekoäly, koneoppiminen, algoritmit ja data ovat? Tekoäly tai koneoppiminen kuvaavat tietokoneen suorittamaa itsenäistä älyllistä toimintaa, jonka ihminen on määritellyt. Algoritmit ovat tekoälylle annettuja kuvauksia siitä, mitä pitäisi saada aikaan, missä järjestyksessä, ja mitä huomioidaan. (Willson 2017, 140-141.) Algoritmit tarvitsevat ison määrän dataa oppiakseen (Lampinen 2018) . Niin kutsutussa syväoppimisessa algoritmi oppii erottamaan datasta erilaisia hierarkioita ja säännönmukaisuuk
Lue lisää

Näin algoritmien eettisiin ongelmiin voidaan tarttua

-
Kuva
║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║ Itseoppivilla algoritmeilla voi olla odottamattomia ja eettisesti kyseenalaisia vaikutuksia. Facebookissa oli taannoin mahdollista kohdentaa mainoksia antisemitistisille kohderyhmille. Jos media ei olisi nostanut Facebookin vinoa mainosalgoritmia esiin, voisi rasistisia mainoksia ehkä vieläkin ostaa. Jotta algoritmien ongelmiin voidaan puuttua, on hyvä olla tietoinen, miten algoritmeja rakennetaan, ja miten niitä käänteismallinnetaan. Tämän lisäksi ongelmallisia algoritmeja tulisi jollakin tapaa ilmiantaa. Käsittelen tässä blogisarjani toisessa osassa, miten jokainen meistä voi vaikuttaa algoritmeihin, jos niissä ilmenee eettisiä ongelmia tai vinoumia.  Blogisarjan ensimmäisessä osassa  käsittelen, miten algoritmit näyttäytyvät meille, ja minkälaisia odottamattomiakin vaikutuksia niillä voi olla. Kirjoitus on julkaistu lokakuussa 2019. Lue my ö s blogini teko ä lyn vaikutuksista arkeen, ty ö el ä m ää n ja yhteiskuntaan . Tiedosta, että algorit
Lue lisää