Miltä vihapuhuja näyttää?

║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║

Vihapuhe on voimistunut yhteiskunnassamme. Jokaisella on varmasti oma mielikuvansa siitä, miltä vihapuhuja näyttää. Ylen toimittaja Sami Koivisto haastaa käsityksemme. Toimittajan kohtaama vihapuhetapaus saattaa kuvata yleisemmälläkin tasolla ilmiötä. Tutustu vihapuhujan mielenmaisemaan, ja siihen, miten vihapuhe on kitkettävissä yhteiskunnastamme!

Määrittelen vihapuheen tässä kirjoituksessa tuntemattomien harjoittamaksi uhkailuksi. Haluan huomauttaa, etten käsittele kiusaamista, syrjintää tai muutakaan väkivaltaa tässä analyysissa. Julkaisen myöhemmin oman blogin aiheesta.

Tarkastelen analyysissani vihapuheilmiötä Ylen toimittajan Timo Koiviston kirjoittaman artikkelin kautta: ”Toimittaja Sami Koivisto tapasi miehen, joka toivoi hänen perheensä tappamista”. Valitsemani artikkeli käsittelee toimittajan ja vihapuheesta kiinni jääneen miehen kohtaamista sovittelussa, ja sen jälkeistä yhteydenpitoa. Tapahtumaketju käynnistyi keskustelupalstalta löytyneestä tappouhkauksesta, joka päätyi toimittajalta toimituksen turvallisuusosastolle, sitten poliisille rikostutkintaan, ja lopuksi oikeuden sijasta sovitteluun. Toimittaja esittelee jutussaan oman versionsa vihapuheesta, vihapuhujan version sekä molempien osapuolien päätelmät ilmiöstä.

Vihapuhuja ei välttämättä ole vihaaja

Artikkeli haastaa käsitystämme vihapuhujan identiteetistä ja motiiveista. Artikkelin myötä pelko ilmiötä kohtaan voi hieman myös laantua.

”En ole koskaan pohtinut tarkemmin, miltä vihapuhuja voisi näyttää. Mutta ainakaan tuollaiseksi en olisi osannut häntä kuvitella.” ”Voiko tuon näköinen ihminen oikeasti olla vihaaja, rasisti tai uusnatsi?” ”Hän näyttää ennemmin viattomalta hipsteriltä kuin natsilta.” ”Vastapuoleni sanoo olevansa tavallinen, työssäkäyvä suomalainen perheenisä. Hänellä on alle kouluikäisiä lapsia.”

Kyseinen vihapuhetapaus saattaa kuvata vihapuheilmiötä yleisemmälläkin tasolla.

”Hänelle ajattelematon nettiin kirjoittelu on tavallisesti ollut höyryjen päästelyä, jossa yleinen keskusteluilmapiiri on temmannut mukaansa.” ”Hän sanoo, että osa keskustelualustoista toimii "netin likaviemäreinä ja kaatopaikkoina". Niille kirjoittamista hän kutsuu vessanseinäkirjoitteluksi ja shitpostingiksi.” ”Anonyymissä keskustelussa on liian helppo unohtaa, että vaikka vihalla ei oikeasti tarkoittaisi mitään, vihan kohde ei voi sitä tietää.”

Vihapuhetta eri näkökulmista ruotiva artikkeli vahvistaa yhteisöllisyyttä ja rakentaa harmoniaa.

”Vastapäätä istuva sovittelukumppanini selvästi kuuntelee. Se on minulle todella tärkeää. Kun päätän kertomukseni, oloni on vapautunut ja voimaantunut. Olen kokenut tilanteessa jotain ripinomaista. On selvää, että sovitteluun tuleminen oli minulle oikea ratkaisu.”

Vihapuhe vaatisi keskustelualustoilta parempaa moderointia

Toimittaja haluaa omalla henkilökohtaisella tarinallaan ottaa kantaa ajankohtaiseen epämiellyttävään ilmiöön. Hän on nähnyt moraaliseksi velvollisuudekseen selvittää, olisiko sovittelusta apua vihapuheen syvällisempään ymmärtämiseen.

”Kirjoitin, koska mielestäni Suomen pitäisi kunnolla tiedostaa paitsi vihapuheen taloudelliset ja kansanterveydelliset vaikutukset, myös riskit koko yhteiskuntarauhan säilymiselle.”

Toimittaja tuottaa uudenlaista merkitystä kuuntelemalla vihapuhujaa.

”Ehkä mä kuulun iän ja sukupuolen perusteella siihen kuuluisaan tutkimuslokeroon, kun puhutaan "vihaisista nuorista miehistä". Mulla ei ole lukuja, mutta voisin mutuilla, että mun ikäryhmä/sukupuoli on korkeasti edustettuina vihapuheen kirjoittajissa. Siihen pitäisi paneutua.”

Toimittaja summaa omia ja vihapuhujan ajatuksia vihapuheilmiöstä:

”Kun vihapuhetta levittäviä sivustoja ei moderoida eikä keskusteluun puututa somessa, ilmiö saa jatkaa laajentumistaan rauhassa.” ”Mitä hyötyä on laeista, jos poliisi ei tutki, syyttäjä ei syytä ja tuomari ei tuomitse?”

Jos vihapuheeseen syyllistynyt lukee artikkelin, joutuu hän pohtimaan omia tekojaan, ja ehkä hänen käytöksensäkin muuttuu vastaisuudessa.

”Hän sanoo, että jos joku kirjoittaisi hänen perheestään niin kuin hän on minun perheestäni kirjoittanut, hän kokisi ja reagoisi samoin kuin minä.” ”Tiedän, että sinä voit murskata elämäni sekä taloudellisesti että henkisesti.” ”Silloin tunnen, että uhka on ohi. Voin päästää häneen liittyneestä huolestani irti.”

Lue myös muut aiemmat blogini: 1) Mitä disinformaatio tarkoittaa? 2) Miksi jihadismi koetaan suurempana uhkana kuin valkoinen ylivalta? 3) Miksi suomalaisten ”Isis-lasten” pelastamista vastustetaan?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Analyysi: Työeläkeyhtiöiden vastuullisuus

Frankfurtin koulukunnan kriittinen teoria

Minkälaista eettinen viestintä on?

Mitä työeläkeyhtiöiden viestintä paljastaa?

Tekoälyn vaikutukset arkeen, työelämään ja yhteiskuntaan

Miten organisaation legitimiteettiä arvioidaan?

Mitä algoritmit ovat, ja miten ne näyttäytyvät meille?

Pankkialan megatrendit

Mitä disinformaatio tarkoittaa?

Näin algoritmien eettisiin ongelmiin voidaan tarttua