Megatrendien vaikutus pankki- ja eläkealaan, sekä niiden viestintään
En olisi kovin huolissani megatrendien vaikutuksesta pankkialaan, sillä pankeilla on mielestäni pelkkää voitettavaa uusien teknologioiden implementoinnissa. Pahin mitä voi tapahtua on, että asiakkaat jatkavat tyytymättöminä ja pankkien heikko maine jatkuu. Eläkeyhtiöiden kohdallaan olisin enemmän huolissani. Mikäli yhtiöt hoitavat viestintänsä huonosti, ovat yhteiskunnalliset vaikutukset merkittävät. On huolestuttavaa, jos sosiaaliturvaa hoitavat eläkeyhtiöt ovat unohtaneet yhteiskunnallisen roolinsa. Lue pankki- ja eläkealan megatrendejä käsittelevän blogisarjani johtopäätökset tästä!
Tämä on viides ja viimeinen osa viisiosaista blogisarjaani, jossa käsittelen megatrendien vaikutusta pankki- ja eläkealaan, sekä niiden viestintään. Tässä blogisarjan muut osat: Blogi 1: Pankkialan megatrendit. Blogi 2: Megatrendien vaikutus pankkien viestintään. Blogi 3: Eläkealan megatrendit. Blogi 4: Megatrendien vaikutukset eläkeyhtiöiden viestintään.
Lue myös muut blogini eläkeyhtiöistä: 1) Analyysi: Työeläkeyhtiöiden vastuullisuus 2) Mitä työeläkeyhtiöiden viestintä paljastaa? 3) Analyysi työeläkeyhtiöiden legitimiteetistä 4) Frankfurtin koulukunnan kriittinen teoria.
Megatrendien tuomat uudet teknologiat voivat siivittää pankkialan uuteen nousuun. Digitalisaation myötä pankit ovat asiakkailleen aina auki. Datan ja tekoälyn avulla pankit tulevat lähemmäksi asiakkaitaan. Jos jokin, niin tekoäly pelastaa pankit. Lohkoketjut varmistavat asiakastietojen oikeellisuuden ja turvallisuuden. Robotiikka automatisoi kaikki pankkien prosessit. Pankkilaisten työ muuttuu megatrendien myötä haastavammaksi ja antoisammaksi. Pankkialalle suosiolliset megatrendit mahdollistavat merkityksellisen dialogin syntymisen pankin ja asiakkaan välille. Megatrendit tarjoavat pankeille myös erinomaisen mahdollisuuden parantaa heikkoa mainettaan.
En olisi kovin huolissani megatrendien vaikutuksesta pankkialaan. Pankit onnistunevat uusien teknologioidensa implementoinnissa. Ne ovat aiemminkin onnistuneet. Ja, vaikka pankit töpeksisivät megatrendeihin liittyvän viestintänsä, niin pahin mitä voi tapahtua on, että asiakkaat jatkavat tyytymättöminä ja pankkien heikko maine jatkuu. Siksi pankeilla on mielestäni pelkkää voitettavaa uusien teknologioiden implementoinnissa.
Väestön vanheneminen ja syntyvyyden lasku ovat luoneet yhteiskuntaamme tikittävän eläkepommin. Epäluottamus eläkejärjestelmäämme kohtaan on noussut. Epäluottamusta lisäävät erilaiset konkreettiset huolet, tiedon puute sekä arvoloukkaukset. Epäluottamuksen megatrendi voi pahimmassa tapauksessa johtaa koko eläkejärjestelmän legitimiteetin tarkasteluun. Eläkeyhtiöiden tulisi olla vahvemmin läsnä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Ekonomistit voisivat olla ratkaisu radikaalin avoimuuden megatrendiin. Alalle on luvassa myös hyvää. Merkityksellisyys, vastuullisuus ja uudet teknologiat houkuttelevat eläkealalle. Viestijöille haasteelliset megatrendit tuovat varmasti mielenkiintoisia uramahdollisuuksia.
Eläkeyhtiöiden kohdalla olisin enemmän huolissani. Mikäli yhtiöt hoitavat viestintänsä huonosti, ovat yhteiskunnalliset vaikutukset merkittävät. On huolestuttavaa, jos suomalaista sosiaaliturvaa hoitavat eläkeyhtiöt ovat unohtaneet yhteiskunnallisen roolinsa. Pankkien kohdalla tällaista samanlaista yhteiskunnallista vaikutusta ei ole, ainakaan samassa mittakaavassa kuin eläkeyhtiöillä. Koen, että tarkasteluni merkittävin anti liittyy eläkeyhtiöiden haluttomuuteen olla mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa. Siltä näyttää ainakin alaa ulkopuolelta katsovasta.
Ehdotin, että eläkeyhtiöt palkkaisivat riippumattomia ekonomisteja. Ideaani on varmasti mietitty jo aiemmin, ja luultavasti kuopattu vähin äänin. Jos ekonomistit puolustaisivat esimerkiksi naisten palkkatasa-arvoa, tietäisi se eläkeyhtiöiden yritysasiakkaille merkittävästi kasvavia palkkamenoja. Asiakkaat eivät tykkäisi. He uhkaisivat siirtyä kilpailijalle. Eläkeyhtiöt ovat tällaisten haasteiden edessä varmaankin päättäneet vain olla hiljaa. Parempi olla suututtamatta ketään.
Vaikka pankkialalla on huonompi maine kuin eläkealalla, leimaa eläkealaa merkittävä salamyhkäisyyden ja intressiristiriitojen peittävä sumuverho. Pankkialalla tällaista ei ole, vaikka sielläkin on tapahtunut vakavia väärinkäytöksiä. Pankkialan ongelmat voidaan ratkaista sanktioilla ja rangaistuksilla. Eläkealan ongelmiin vaaditaan moninaisempia muutoksia. Eläkejärjestelmään liittyvän keskustelun seuraaminen voi olla haastavaa, sillä osapuolten välillä on merkittäviä intressiristiriitoja.
Toteutin eläkeyhtiöiden viestinnällisistä sisällöistä pienen empiirisen tutkimuksen. Sain selville, että eläkeyhtiöiden blogi- ja tiedotetyyppinen elävämpi sisältö näyttää koostuvan suurimmaksi osaksi pakollisesta tiedottamisesta, joka liittyy esimerkiksi tulokseen, kiinteistöihin tai sijoituksiin. Yhtiöt tuottavat toiseksi eniten sisältöjä yritysasiakkaidensa työkyvyn ylläpitoon. Kolmanneksi eniten sisältöä tehdään eläkkeistä, ja neljänneksi vastuullisuudesta. Eläkkeitä koskevaa asiaa on karkeasti ottaen vain noin kolmasosa kahteen yleisimpään sisältötyyppiin verrattuna. Tämän pohjalta tulkitsin, että tuleviin eläkkeensaajiin ei panosteta riittävästi. Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa oli jo vuonna 2015 nimittäin selvinnyt, etteivät suomalaiset tunne riittävästi eläkeasioita. Pienen tutkimukseni tulokset tukevat Eläketurvakeskuksen tulosta. Havaintoni antavat mielestäni viitteitä siitä, ettei eläkkeisiin liittyvää tietoa nähdä kovin merkityksellisenä eläkeyhtiöiden viestinnässä. Epäilen, että eläkeyhtiöt ovat heittäneet vain kirveen kaivoon, koska elämänkaariajatteluun pohjautuva viestintä on vaikeaa. Ehkä siksi eläkefaktaa sisältävää sisältöä ei riittävästi tehdä.
Kävin analyysiani varten läpi Ilmarisen, Varman, Elon, Veritaksen ja Kevan viestintää. Lisäksi tutkin OP:n, Nordean ja Danske Bankin palveluita.
Lue blogisarjani muut osat tästä: Blogi 1: Pankkialan megatrendit. Blogi 2: Megatrendien vaikutus pankkien viestintään. Blogi 3: Eläkealan megatrendit. Blogi 4: Megatrendien vaikutukset eläkeyhtiöiden viestintään.
Lue myös muut blogini eläkeyhtiöistä: 1) Analyysi: Työeläkeyhtiöiden vastuullisuus 2) Mitä työeläkeyhtiöiden viestintä paljastaa? 3) Analyysi työeläkeyhtiöiden legitimiteetistä 4) Frankfurtin koulukunnan kriittinen teoria.
Megatrendit näyttävät suosiollisilta pankkialalle
Pankkialaan vahvimmin vaikuttavat megatrendit liittyvät mielestäni datan hyödyntämiseen, digitalisaatioon, robotiikkaan, tekoälyyn, lohkoketjuihin sekä työelämän muutoksiin. Viestinnällisesti megatrendit vaikuttavat pankkien ja asiakkaiden väliseen dialogiin sekä pankkien maineeseen.Megatrendien tuomat uudet teknologiat voivat siivittää pankkialan uuteen nousuun. Digitalisaation myötä pankit ovat asiakkailleen aina auki. Datan ja tekoälyn avulla pankit tulevat lähemmäksi asiakkaitaan. Jos jokin, niin tekoäly pelastaa pankit. Lohkoketjut varmistavat asiakastietojen oikeellisuuden ja turvallisuuden. Robotiikka automatisoi kaikki pankkien prosessit. Pankkilaisten työ muuttuu megatrendien myötä haastavammaksi ja antoisammaksi. Pankkialalle suosiolliset megatrendit mahdollistavat merkityksellisen dialogin syntymisen pankin ja asiakkaan välille. Megatrendit tarjoavat pankeille myös erinomaisen mahdollisuuden parantaa heikkoa mainettaan.
En olisi kovin huolissani megatrendien vaikutuksesta pankkialaan. Pankit onnistunevat uusien teknologioidensa implementoinnissa. Ne ovat aiemminkin onnistuneet. Ja, vaikka pankit töpeksisivät megatrendeihin liittyvän viestintänsä, niin pahin mitä voi tapahtua on, että asiakkaat jatkavat tyytymättöminä ja pankkien heikko maine jatkuu. Siksi pankeilla on mielestäni pelkkää voitettavaa uusien teknologioiden implementoinnissa.
Eläkealalle megatrendit lupaavat haasteisempia aikoja
Eläkealaan vahvimmin vaikuttavat megatrendit liittyvät väestön vanhenemiseen, epäluottamuksen lisääntymiseen, radikaalin avoimuuden vaatimuksiin, merkitykselliseen työhön, vastuullisuuteen sekä uusiin teknologioihin. Viestinnällisesti megatrendit vaikuttavat eläkeyhtiöihin kohdistuvaan luottamukseen sekä yhtiöiden yhteiskuntavastuuseen.Väestön vanheneminen ja syntyvyyden lasku ovat luoneet yhteiskuntaamme tikittävän eläkepommin. Epäluottamus eläkejärjestelmäämme kohtaan on noussut. Epäluottamusta lisäävät erilaiset konkreettiset huolet, tiedon puute sekä arvoloukkaukset. Epäluottamuksen megatrendi voi pahimmassa tapauksessa johtaa koko eläkejärjestelmän legitimiteetin tarkasteluun. Eläkeyhtiöiden tulisi olla vahvemmin läsnä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Ekonomistit voisivat olla ratkaisu radikaalin avoimuuden megatrendiin. Alalle on luvassa myös hyvää. Merkityksellisyys, vastuullisuus ja uudet teknologiat houkuttelevat eläkealalle. Viestijöille haasteelliset megatrendit tuovat varmasti mielenkiintoisia uramahdollisuuksia.
Eläkeyhtiöiden kohdalla olisin enemmän huolissani. Mikäli yhtiöt hoitavat viestintänsä huonosti, ovat yhteiskunnalliset vaikutukset merkittävät. On huolestuttavaa, jos suomalaista sosiaaliturvaa hoitavat eläkeyhtiöt ovat unohtaneet yhteiskunnallisen roolinsa. Pankkien kohdalla tällaista samanlaista yhteiskunnallista vaikutusta ei ole, ainakaan samassa mittakaavassa kuin eläkeyhtiöillä. Koen, että tarkasteluni merkittävin anti liittyy eläkeyhtiöiden haluttomuuteen olla mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa. Siltä näyttää ainakin alaa ulkopuolelta katsovasta.
Ehdotin, että eläkeyhtiöt palkkaisivat riippumattomia ekonomisteja. Ideaani on varmasti mietitty jo aiemmin, ja luultavasti kuopattu vähin äänin. Jos ekonomistit puolustaisivat esimerkiksi naisten palkkatasa-arvoa, tietäisi se eläkeyhtiöiden yritysasiakkaille merkittävästi kasvavia palkkamenoja. Asiakkaat eivät tykkäisi. He uhkaisivat siirtyä kilpailijalle. Eläkeyhtiöt ovat tällaisten haasteiden edessä varmaankin päättäneet vain olla hiljaa. Parempi olla suututtamatta ketään.
Vaikka pankkialalla on huonompi maine kuin eläkealalla, leimaa eläkealaa merkittävä salamyhkäisyyden ja intressiristiriitojen peittävä sumuverho. Pankkialalla tällaista ei ole, vaikka sielläkin on tapahtunut vakavia väärinkäytöksiä. Pankkialan ongelmat voidaan ratkaista sanktioilla ja rangaistuksilla. Eläkealan ongelmiin vaaditaan moninaisempia muutoksia. Eläkejärjestelmään liittyvän keskustelun seuraaminen voi olla haastavaa, sillä osapuolten välillä on merkittäviä intressiristiriitoja.
Toteutin eläkeyhtiöiden viestinnällisistä sisällöistä pienen empiirisen tutkimuksen. Sain selville, että eläkeyhtiöiden blogi- ja tiedotetyyppinen elävämpi sisältö näyttää koostuvan suurimmaksi osaksi pakollisesta tiedottamisesta, joka liittyy esimerkiksi tulokseen, kiinteistöihin tai sijoituksiin. Yhtiöt tuottavat toiseksi eniten sisältöjä yritysasiakkaidensa työkyvyn ylläpitoon. Kolmanneksi eniten sisältöä tehdään eläkkeistä, ja neljänneksi vastuullisuudesta. Eläkkeitä koskevaa asiaa on karkeasti ottaen vain noin kolmasosa kahteen yleisimpään sisältötyyppiin verrattuna. Tämän pohjalta tulkitsin, että tuleviin eläkkeensaajiin ei panosteta riittävästi. Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa oli jo vuonna 2015 nimittäin selvinnyt, etteivät suomalaiset tunne riittävästi eläkeasioita. Pienen tutkimukseni tulokset tukevat Eläketurvakeskuksen tulosta. Havaintoni antavat mielestäni viitteitä siitä, ettei eläkkeisiin liittyvää tietoa nähdä kovin merkityksellisenä eläkeyhtiöiden viestinnässä. Epäilen, että eläkeyhtiöt ovat heittäneet vain kirveen kaivoon, koska elämänkaariajatteluun pohjautuva viestintä on vaikeaa. Ehkä siksi eläkefaktaa sisältävää sisältöä ei riittävästi tehdä.
Kävin analyysiani varten läpi Ilmarisen, Varman, Elon, Veritaksen ja Kevan viestintää. Lisäksi tutkin OP:n, Nordean ja Danske Bankin palveluita.
Lue blogisarjani muut osat tästä: Blogi 1: Pankkialan megatrendit. Blogi 2: Megatrendien vaikutus pankkien viestintään. Blogi 3: Eläkealan megatrendit. Blogi 4: Megatrendien vaikutukset eläkeyhtiöiden viestintään.
Lue myös muut blogini eläkeyhtiöistä: 1) Analyysi: Työeläkeyhtiöiden vastuullisuus 2) Mitä työeläkeyhtiöiden viestintä paljastaa? 3) Analyysi työeläkeyhtiöiden legitimiteetistä 4) Frankfurtin koulukunnan kriittinen teoria.
Kommentit
Lähetä kommentti