Megatrendien vaikutukset eläkeyhtiöiden viestintään
║ Kirjoittanut: Heidi Kiikka ║
Megatrendit tuovat eläkealalle haastavampia aikoja. Viestijät saavat megatrendien kautta uusia näyttämisen paikkoja, ja kehittymisen mahdollisuuksia. Eläkeyhtiöiden on alettava ottaa kantaa, ja oltava nykyistä enemmän läsnä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Voisivatko ekonomistit olla ratkaisu radikaalin avoimuuden megatrendiin? Lue, miten nykyistä elämänmenoa haasteellisemmat megatrendit vaikuttavat eläkeyhtiöiden viestintään!
Tämä on neljäs osa viisiosaista blogisarjaani, jossa käsittelen megatrendien vaikutusta pankki- ja eläkealaan, sekä niiden viestintään. Tässä blogisarjan muut osat: Blogi 1: Pankkialan megatrendit. Blogi 2: Megatrendien vaikutus pankkien viestintään. Blogi 3: Eläkealan megatrendit. Blogi 5: Megatrendien vaikutus pankki- ja eläkealaan, sekä niiden viestintään.
Lue myös muut blogini eläkeyhtiöistä: 1) Analyysi: Työeläkeyhtiöiden vastuullisuus 2) Mitä työeläkeyhtiöiden viestintä paljastaa? 3) Analyysi työeläkeyhtiöiden legitimiteetistä 4) Frankfurtin koulukunnan kriittinen teoria.
Eläkealan viestintään vaikuttavat megatrendit liittyvät mielestäni eniten väestön vanhenemiseen, epäluottamuksen lisääntymiseen, radikaalin avoimuuden vaatimuksiin sekä merkitykselliseen työhön (Sitra 2018).
Eläkealan viestijöiden on mietittävä, miten epäluottamus eläkejärjestelmää kohtaan muutetaan luottamukseksi. Epäluottamuksen taustalta löytyy esimerkiksi konkreettisia huolia, tiedon puutetta sekä arvoloukkauksia. Eläkeyhtiöiden viestinnän sekaan tulisi siksi mahduttaa nykyistä enemmän eläketietoutta. Asiat tulisi pitää esillä ihmisen koko elämänkaaren varrella. Viestijöiden tulee osata puhutella myös eri sukupolvia, sillä jokaisella sukupolvella on omat odotuksensa ja huolensa (Korpiola 2018). Lisäksi eläkeyhtiöiden tulisi ottaa enemmän osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ehkä eläkeyhtiöiden sisällön tuotantoon mahtuu jatkossa myös kevyehkön hömpän lisäksi mielenkiintoista ja tärkeää yhteiskunnallista asiaa. Ja, jos eläkejärjestelmän legitimiteetti jossain vaiheessa tulee uudelleen arvioitavaksi, tarvitaan vahvaa kriisiviestinnän osaamista.
Vaikeita kysymyksiä on paljon:
Miten tulevat eläkkeet turvataan? Nostetaanko eläkemaksuja? Alennetaanko tulevia eläkkeitä vai nykyisiä? Nostetaanko eläkeikää? Miten syntyvyys saadaan nousuun? Auttaisiko maahanmuutto? Miten työllisyyttä tulisi kohentaa? Miten työelämää voisi parantaa, jotta mahdollisimman moni voisi olla töissä? Miten palkkakehitys saadaan suotuisaksi? Miten tasa-arvoa voisi parantaa? Vai tulisiko suomalaisten eläkkeet järjestää jollakin aivan uudella tavalla?
Toinen eläkejärjestelmään liittyvä megatrendi koskee epäluottamusta (Sitra 2018).
Suomalaiset eli tulevat eläkkeensaajat näyttävät eläkeyhtiöiden viestinnän perusteella jääneen toissijaisiksi. Eläkeyhtiöiden blogi- ja tiedotetyyppinen elävämpi sisältö näyttää koostuvan suurimmaksi osaksi pakollisesta tiedottamisesta, joka liittyy esimerkiksi tulokseen, kiinteistöihin tai sijoituksiin. Yhtiöt tuottavat toiseksi eniten sisältöjä yritysasiakkaidensa työkyvyn ylläpitoon. Kolmanneksi eniten sisältöä tehdään eläkkeistä, ja neljänneksi vastuullisuudesta. Eläkkeitä koskevaa asiaa on karkeasti ottaen vain noin kolmasosa kahteen yleisimpään sisältötyyppiin verrattuna. Voidaankin miettiä, että ovatko eläkeyhtiöt omaksuneet liiaksi perinteisen yritystoiminnan pelisäännöt, ja unohtaneet erityisen institutionaalisen roolinsa yhteiskunnassamme? ETK:n tutkimuksessa (Takala 2015) esiin noussut epäluottamus ei ole kovin yllättävää, jos instituutio unohtaa yhden merkittävimmistä sidosryhmistään. Eläkeyhtiöiden tulisi siksi laittaa enemmän paukkuja yhteiskuntavastuunsa toteutumiseen.
Eläkeyhtiöt eivät voi olla vain tekemässä kivoja juttuja ja viestimässä kevyttä hömppää. Eläkeyhtiöiden on alettava ottaa kantaa! Eläkeyhtiöiden tulee olla nykyistä enemmän läsnä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tällä hetkellä yhtiöt loistavat poissaolollaan.
Mitä tapahtuu, jos eläkeyhtiöt eivät ota paikkaansa yhteiskunnallisessa keskustelussa?
Epäluottamuksen syveneminen voi johtaa koko eläkejärjestelmän ja eläkeyhtiöiden legitimiteetin tarkasteluun. Näin on käymässä esimerkiksi Veikkaukselle. Voi olla, että Veikkauksen kohdalla edes peliautomaateista luopuminen ei riittäisi tyynnyttämään käynnistynyttä vastarintaa. Veikkauksen tekemä hyvä saatetaan nähdä pienempänä kuin paha. Kiista saattaa ratketa vasta kun Veikkaus on lakkautettu. Samanlainen kehitys voi olla edessä muillakin instituutioilla, jotka eivät tarpeeksi hyvin osaa perustella olemassa olonsa oikeutusta (Korpiola 2019).
Legitimiteetin tarkastelu saattaa käynnistyä esimerkiksi eläkeyhtiöiden johdon tai kolmikannan edustajien ylisuurista palkkiosta, asiakkaille tarjottavista maksupalkkioalennuksista eli työhyvinvointirahasta, liian löyhästä taloudenpidosta tai vaikkapa joidenkin yksityishenkilöiden kohtuuttoman suurista eläkkeistä. Eläkeyhtiöiden tulisi vielä hyvän sään aikaan ottaa suomalaisten epäluottamus todesta ja ryhtyä toimeen luottamuksen palauttamiseksi.
Mikäli epäluottamuksen syihin ei pureuduta, voi yhteiskunnassa syntyä intressejä nykyisen eläkejärjestelmän korvaamiseen, jollakin muulla vaihtoehtoisella tavalla. Tämän megatrendin nimi on joukkovoima (Sitra 2018). Veikkaus voi olla megatrendin ensimmäinen uhri.
Ihmiset vaativat täydellistä läpinäkyvyyttä. Megatrendi kytkeytyy mielestäni oleellisesti eläkealaan, sillä eläkeala näyttäytyy sitä seuraamattomalle salamyhkäisenä. Alan yläpuolella leijuu merkittävä salamyhkäisyyden ja intressiristiriitojen sumuverho.
Eläkeyhtiöillä voisi olla median vapaassa käytössä olevia valovoimaisia ekonomisteja. Aivan kuten pankeillakin on. Pankkien ekonomistit ovat talousasioissa median suosituimmat kommentaattorit. On tärkeää, että ekonomistit saisivat olla organisaatioistaan riippumattomia. Näin he voisivat esittää rohkeita keskustelualoitteita ja mielipiteitä yhteiskunnallisista asioista. Lähes päivittäin on uutisia, joihin he voisivat ottaa kantaa. Tavoitteena olisi parantaa yhteiskuntaa. Samalla eläkemaksutulot kasvaisivat. Sivutuotteenaan ekonomistit toisivat uutta näkyvyyttä eläkeyhtiöille, jollaista niillä ei tällä hetkellä ole. Eläkeyhtiöiden toimitusjohtajat ottavat välillä kyllä kantaa. He eivät kuitenkaan ole riippumattomia. He toimivat PR-kasvoina ja edustavat aina liiketoiminnallista agendaansa.
Näin eläkeyhtiöiden ekonomistit voisivat vaikuttaa yhteiskuntaan:
Väestön vanheneminen ja syntyvyyden romahtaminen muodostavat eläkejärjestelmän merkittävimmän uhan. Eläkepommi tulisi pian ratkaista eri sukupolvien kannalta oikeudenmukaisesti. Eläkeyhtiöiden ekonomistit voisivat käsitellä ratkaisuehdotuksiaan julkisuudessa. Näin kansalaiset voisivat halutessaan ottaa osaa keskusteluun. Suomalaiset näkisivät samalla selvemmin, miten eläkeyhtiöt ja niiden etujärjestö Työeläkevakuuttajat TELA ry vaikuttavat suomalaiseen politiikkaan. Nyt vaikuttaminen tapahtuu salaisissa kabineteissa. Kolmikantajärjestelmäkin aukeaisi ihmisille paremmin, jos ekonomistit puhuisivat siitä.
ETK:n tutkimuksessa ilmeni, että naiset kokivat eläkejärjestelmän miehiä epäoikeudenmukaisempana (Takala 2015). Naisten kokema epäoikeudenmukaisuus liittyy luultavasti siihen, ettei äitiyslomalla aiemmin kertynyt eläkettä. Lisäksi naisten palkka on vielä tänäkin päivänä pienempi kuin miesten, ja uramahdollisuudet kehnommat. Ekonomistit voisivat yhteiskunnallisen keskustelun avulla ajaa naisille oikeudenmukaisempaa kohtelua työelämässä. Jos naisten palkkataso nousisi miesten tasolle, olisi sillä tuntuva vaikutus eläkejärjestelmän rahoitukseen. Lisäksi naisten luottamus eläkejärjestelmäänkin kohenisi. Win-win tilanne sekä eläkeyhtiöille, naisille että yhteiskunnallemme. Mutta, eläkeyhtiöiden asiakkaat eivät tästä tykkäisi. Siksi eläkeyhtiöt ovat hiljaa, eikä heillä ole ekonomisteja. Parempi olla suututtamatta ketään.
Jos eläkeyhtiöt oikeasti haluaisivat edistää parempaa työelämää, kuten yksi eläkeyhtiöistä mainostaa, tulisi yhtiöiden tulla rohkeammin esille julkisuuteen. Näin suomalaiset kokisivat, että eläkeyhtiöt olisivat oikeasti heidän asiallaan. Samalla eläkeyhtiöt saisivat kaipaamansa julkisuutta, jota niillä ei tällä hetkellä ole.
Lue myös muut blogini eläkeyhtiöistä: 1) Analyysi: Työeläkeyhtiöiden vastuullisuus 2) Mitä työeläkeyhtiöiden viestintä paljastaa? 3) Analyysi työeläkeyhtiöiden legitimiteetistä 4) Frankfurtin koulukunnan kriittinen teoria.
Eläkealan viestintään vaikuttavat megatrendit liittyvät mielestäni eniten väestön vanhenemiseen, epäluottamuksen lisääntymiseen, radikaalin avoimuuden vaatimuksiin sekä merkitykselliseen työhön (Sitra 2018).
Megatrendit tuovat mielenkiintoisia haasteita viestijöille
Nykyistä elämänmenoa haasteellisemmat megatrendit tuovat eläkealan viestijöille uusia näyttämisen paikkoja ja kehittymisen mahdollisuuksia. Haasteet tietävät hyvää myös viestijöiden urakehitykselle.Eläkealan viestijöiden on mietittävä, miten epäluottamus eläkejärjestelmää kohtaan muutetaan luottamukseksi. Epäluottamuksen taustalta löytyy esimerkiksi konkreettisia huolia, tiedon puutetta sekä arvoloukkauksia. Eläkeyhtiöiden viestinnän sekaan tulisi siksi mahduttaa nykyistä enemmän eläketietoutta. Asiat tulisi pitää esillä ihmisen koko elämänkaaren varrella. Viestijöiden tulee osata puhutella myös eri sukupolvia, sillä jokaisella sukupolvella on omat odotuksensa ja huolensa (Korpiola 2018). Lisäksi eläkeyhtiöiden tulisi ottaa enemmän osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ehkä eläkeyhtiöiden sisällön tuotantoon mahtuu jatkossa myös kevyehkön hömpän lisäksi mielenkiintoista ja tärkeää yhteiskunnallista asiaa. Ja, jos eläkejärjestelmän legitimiteetti jossain vaiheessa tulee uudelleen arvioitavaksi, tarvitaan vahvaa kriisiviestinnän osaamista.
Mikseivät eläkeyhtiöt osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun?
Eläkejärjestelmä on kriisissä. Suomen väestö vanhenee ja syntyvyys on romahtanut. Tämä on mielestäni merkittävin eläkejärjestelmää koskeva megatrendi (Sitra 2018).Vaikeita kysymyksiä on paljon:
Miten tulevat eläkkeet turvataan? Nostetaanko eläkemaksuja? Alennetaanko tulevia eläkkeitä vai nykyisiä? Nostetaanko eläkeikää? Miten syntyvyys saadaan nousuun? Auttaisiko maahanmuutto? Miten työllisyyttä tulisi kohentaa? Miten työelämää voisi parantaa, jotta mahdollisimman moni voisi olla töissä? Miten palkkakehitys saadaan suotuisaksi? Miten tasa-arvoa voisi parantaa? Vai tulisiko suomalaisten eläkkeet järjestää jollakin aivan uudella tavalla?
Toinen eläkejärjestelmään liittyvä megatrendi koskee epäluottamusta (Sitra 2018).
Suomalaiset eli tulevat eläkkeensaajat näyttävät eläkeyhtiöiden viestinnän perusteella jääneen toissijaisiksi. Eläkeyhtiöiden blogi- ja tiedotetyyppinen elävämpi sisältö näyttää koostuvan suurimmaksi osaksi pakollisesta tiedottamisesta, joka liittyy esimerkiksi tulokseen, kiinteistöihin tai sijoituksiin. Yhtiöt tuottavat toiseksi eniten sisältöjä yritysasiakkaidensa työkyvyn ylläpitoon. Kolmanneksi eniten sisältöä tehdään eläkkeistä, ja neljänneksi vastuullisuudesta. Eläkkeitä koskevaa asiaa on karkeasti ottaen vain noin kolmasosa kahteen yleisimpään sisältötyyppiin verrattuna. Voidaankin miettiä, että ovatko eläkeyhtiöt omaksuneet liiaksi perinteisen yritystoiminnan pelisäännöt, ja unohtaneet erityisen institutionaalisen roolinsa yhteiskunnassamme? ETK:n tutkimuksessa (Takala 2015) esiin noussut epäluottamus ei ole kovin yllättävää, jos instituutio unohtaa yhden merkittävimmistä sidosryhmistään. Eläkeyhtiöiden tulisi siksi laittaa enemmän paukkuja yhteiskuntavastuunsa toteutumiseen.
Eläkeyhtiöt eivät voi olla vain tekemässä kivoja juttuja ja viestimässä kevyttä hömppää. Eläkeyhtiöiden on alettava ottaa kantaa! Eläkeyhtiöiden tulee olla nykyistä enemmän läsnä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tällä hetkellä yhtiöt loistavat poissaolollaan.
Mitä tapahtuu, jos eläkeyhtiöt eivät ota paikkaansa yhteiskunnallisessa keskustelussa?
Epäluottamuksen syveneminen voi johtaa koko eläkejärjestelmän ja eläkeyhtiöiden legitimiteetin tarkasteluun. Näin on käymässä esimerkiksi Veikkaukselle. Voi olla, että Veikkauksen kohdalla edes peliautomaateista luopuminen ei riittäisi tyynnyttämään käynnistynyttä vastarintaa. Veikkauksen tekemä hyvä saatetaan nähdä pienempänä kuin paha. Kiista saattaa ratketa vasta kun Veikkaus on lakkautettu. Samanlainen kehitys voi olla edessä muillakin instituutioilla, jotka eivät tarpeeksi hyvin osaa perustella olemassa olonsa oikeutusta (Korpiola 2019).
Legitimiteetin tarkastelu saattaa käynnistyä esimerkiksi eläkeyhtiöiden johdon tai kolmikannan edustajien ylisuurista palkkiosta, asiakkaille tarjottavista maksupalkkioalennuksista eli työhyvinvointirahasta, liian löyhästä taloudenpidosta tai vaikkapa joidenkin yksityishenkilöiden kohtuuttoman suurista eläkkeistä. Eläkeyhtiöiden tulisi vielä hyvän sään aikaan ottaa suomalaisten epäluottamus todesta ja ryhtyä toimeen luottamuksen palauttamiseksi.
Mikäli epäluottamuksen syihin ei pureuduta, voi yhteiskunnassa syntyä intressejä nykyisen eläkejärjestelmän korvaamiseen, jollakin muulla vaihtoehtoisella tavalla. Tämän megatrendin nimi on joukkovoima (Sitra 2018). Veikkaus voi olla megatrendin ensimmäinen uhri.
Voisivatko ekonomistit olla ratkaisu radikaalin avoimuuden megatrendiin?
Yksi tämän hetken megatrendeistä liittyy radikaaliin avoimuuteen (Sitra 2018).Ihmiset vaativat täydellistä läpinäkyvyyttä. Megatrendi kytkeytyy mielestäni oleellisesti eläkealaan, sillä eläkeala näyttäytyy sitä seuraamattomalle salamyhkäisenä. Alan yläpuolella leijuu merkittävä salamyhkäisyyden ja intressiristiriitojen sumuverho.
Eläkeyhtiöillä voisi olla median vapaassa käytössä olevia valovoimaisia ekonomisteja. Aivan kuten pankeillakin on. Pankkien ekonomistit ovat talousasioissa median suosituimmat kommentaattorit. On tärkeää, että ekonomistit saisivat olla organisaatioistaan riippumattomia. Näin he voisivat esittää rohkeita keskustelualoitteita ja mielipiteitä yhteiskunnallisista asioista. Lähes päivittäin on uutisia, joihin he voisivat ottaa kantaa. Tavoitteena olisi parantaa yhteiskuntaa. Samalla eläkemaksutulot kasvaisivat. Sivutuotteenaan ekonomistit toisivat uutta näkyvyyttä eläkeyhtiöille, jollaista niillä ei tällä hetkellä ole. Eläkeyhtiöiden toimitusjohtajat ottavat välillä kyllä kantaa. He eivät kuitenkaan ole riippumattomia. He toimivat PR-kasvoina ja edustavat aina liiketoiminnallista agendaansa.
Näin eläkeyhtiöiden ekonomistit voisivat vaikuttaa yhteiskuntaan:
Väestön vanheneminen ja syntyvyyden romahtaminen muodostavat eläkejärjestelmän merkittävimmän uhan. Eläkepommi tulisi pian ratkaista eri sukupolvien kannalta oikeudenmukaisesti. Eläkeyhtiöiden ekonomistit voisivat käsitellä ratkaisuehdotuksiaan julkisuudessa. Näin kansalaiset voisivat halutessaan ottaa osaa keskusteluun. Suomalaiset näkisivät samalla selvemmin, miten eläkeyhtiöt ja niiden etujärjestö Työeläkevakuuttajat TELA ry vaikuttavat suomalaiseen politiikkaan. Nyt vaikuttaminen tapahtuu salaisissa kabineteissa. Kolmikantajärjestelmäkin aukeaisi ihmisille paremmin, jos ekonomistit puhuisivat siitä.
ETK:n tutkimuksessa ilmeni, että naiset kokivat eläkejärjestelmän miehiä epäoikeudenmukaisempana (Takala 2015). Naisten kokema epäoikeudenmukaisuus liittyy luultavasti siihen, ettei äitiyslomalla aiemmin kertynyt eläkettä. Lisäksi naisten palkka on vielä tänäkin päivänä pienempi kuin miesten, ja uramahdollisuudet kehnommat. Ekonomistit voisivat yhteiskunnallisen keskustelun avulla ajaa naisille oikeudenmukaisempaa kohtelua työelämässä. Jos naisten palkkataso nousisi miesten tasolle, olisi sillä tuntuva vaikutus eläkejärjestelmän rahoitukseen. Lisäksi naisten luottamus eläkejärjestelmäänkin kohenisi. Win-win tilanne sekä eläkeyhtiöille, naisille että yhteiskunnallemme. Mutta, eläkeyhtiöiden asiakkaat eivät tästä tykkäisi. Siksi eläkeyhtiöt ovat hiljaa, eikä heillä ole ekonomisteja. Parempi olla suututtamatta ketään.
Jos eläkeyhtiöt oikeasti haluaisivat edistää parempaa työelämää, kuten yksi eläkeyhtiöistä mainostaa, tulisi yhtiöiden tulla rohkeammin esille julkisuuteen. Näin suomalaiset kokisivat, että eläkeyhtiöt olisivat oikeasti heidän asiallaan. Samalla eläkeyhtiöt saisivat kaipaamansa julkisuutta, jota niillä ei tällä hetkellä ole.
Lue blogisarjani muut osat tästä: Blogi 1: Pankkialan megatrendit. Blogi 2: Megatrendien vaikutus pankkien viestintään. Blogi 3: Eläkealan megatrendit. Blogi 5: Megatrendien vaikutus pankki- ja eläkealaan, sekä niiden viestintään.
Lue myös muut blogini eläkeyhtiöistä: 1) Analyysi: Työeläkeyhtiöiden vastuullisuus 2) Mitä työeläkeyhtiöiden viestintä paljastaa? 3) Analyysi työeläkeyhtiöiden legitimiteetistä 4) Frankfurtin koulukunnan kriittinen teoria.
Lähteet
Eläketurvakeskus (2019). Eläkebarometri.Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA (4.4.2019). Suomalaiset luottavat Poliisiin – poliitikot ja tiedotusvälineet menettäneet eniten asemiaan.
Finlex (25.4.1997) Laki työeläkevakuutusyhtiöistä.
Heinilä, Tiina (3.11.2014). Sitran trendit: Vakaa työ murenee.
Kauppalehti (30.9.2019). Hypon Brotherus pitää Tilastokeskuksen väestöennustetta optimistisena – ”Aiemmassa ennusteessa kaksi tekijää on mennyt pahasti pieleen”.
Kiander, Jaakko (2019). Matalan syntyvyyden taustalla olevat syyt on selvitettävä tarkemmin.
Kiiski Kataja, Elina (28.2.2014). Sitran trendit: Suuri vallan uusjako.
Kiiski Kataja, Elina (9.12.2013). Sitran trendit: Data vallan ja vaurauden lähteenä.
Kiiski Kataja, Elina (8.11.2013). Sitran trendit: Länsimaisen työn radikaali murros.
Korpiola, Lilly (2019). Inforin Viestintäpäällikön koulutusohjelma – Kriisiviestintä nyt! Mediayhteiskunnan haasteet. Luento.
Korpiola, Lilly (2018). Inforin Viestintäjohtajan kehitysohjelma – Mediayhteiskunta nyt! Luento.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra (2018) Megatrendikortit – Matka tulevaisuuteen. 3. painos.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra (3.5.2017). Megatrendit 2017. Slideshare.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra (11.3.2015). Sitran trendit: Voimaantuvat yhteisöt haastavat vanhat instituutiot.
Sosiaali- ja terveysministeriö (2018). Eheä yhteiskunta ja kestävä yhteiskunta. Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus. Valtioneuvoston julkaisusarja 22/2018.
Takala, Mervi (2015). Luottamus eläketurvaan vuosina 2011 ja 2014. Eläketurvakeskuksen raportteja 04/2015.
Tiihonen, Tuula (9.7.2014). Sitran trendit: Älyteknologia arjessa.
Tilastokeskus (30.9.2019). Syntyvyyden lasku heijastuu alueiden tulevaan väestökehitykseen.
Työeläkevakuuttajat TELA ry (2011). Työeläkeasenteet.
Työeläkeyhtiö Elo (2019). Kyselytutkimus: Yli kolmasosa suomalaisista on kohdannut epätasa-arvoista kohtelua työelämässä.
Yle (30.9.2019). Uusi väestöennuste vahvistaa synkät pelot – Tilastokeskus: maamme väkiluku lähtee nykykehityksellä laskuun reilun kymmenen vuoden päästä.
Kävin analyysiani varten läpi Ilmarisen, Varman, Elon, Veritaksen ja Kevan viestintää.
Kommentit
Lähetä kommentti